Hyppää sisältöön

Venäjä voi yrittää etsiä kansanedustajien joukosta heikkoa lenkkiä, kun Nato-käsittely alkaa, varoittaa asiantuntija

Kansanedustajien on asiantuntijoiden mukaan syytä varautua lähiviikkoina painostusyrityksiin. Sekin on mahdollista, ettei Venäjä tee mitään, sanoo Hybridiosaamiskeskuksen Jukka Savolainen.

Valtiopäivien avajaistilaisuus eduskunnassa.
Eduskunta aloittaa hallituksen turvallisuusselonteon käsittelyn keskiviikkona lähetekeskustelulla. Kuva: Silja Viitala / Yle
Anniina Luotonen,
Annika Martikainen
Avaa Yle-sovelluksessa

Eduskunnasta tulee ensi viikolla Nato-keskustelun ajuri, kun hallituksen turvallisuusselonteon käsittely alkaa.

Asiantuntijat varoittelevat, että kansanedustajiin voi tämän takia kohdistua lähiviikkoina jopa uhkailua tai painostusta.

Hybridiosaamiskeskuksen Haavoittuvuudet ja resiliessi -verkoston johtaja Jukka Savolainen arvioi, että on oletettavaa, mutta ei varmaa, että vaikutusyrityksiä tulee.

Savolainen toivoo avointa keskustelua Nato-jäsenyydestä, mutta toteaa myös, että turha pitkittäminen ja prosessin vaikeuttaminen ovat Venäjän pussiin pelaamista.

– Sen uskon, että sellaiset edustajat, jotka ovat jossakin läheisessä kontaktissa esimerkiksi Venäjän kanssa ja heidän vaikuttamisensa alaisena, yrittävät pitkittää tai vaikeuttaa tätä prosessia, Savolainen sanoo.

– Varmaan supattelua tulee monenlaista, mutta se on omantunnon päätös normaalilla edustajalla.

Yleisten oppien mukaan hybridivaikuttamistilanteessa etsitään itselle myönteisiä toimijoita. Savolaisen mukaan tällaisia henkilöitä voi olla kaikissa maissa.

Hän arvioi, että yleistä mielipidettä on enää vaikeaa kääntää Nato-vastaiseksi. Suomalaisten enemmistö kääntyi kannattamaan liittoutumista sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Painostus tai voimatoimet vain vahvistaisivat liittymishaluja, Savolainen uskoo.

Valtioneuvostossa valmius reagoida

Valtioneuvoston kansliassa on varauduttu lähikuukausina ja myös pääsiäisen pyhinä erilaisiin uhka- ja vaikuttamistilanteisiin, kertoo turvallisuusjohtajan sijaisena toimiva Juha Pallaspuro. Eduskunnasta varautumista ei loppuviikosta kommentoitu.

– Riippuen tilanteesta tai siitä, mikä mahdollinen uhkaus tai verkossa tapahtuva hyökkäys on, ryhdymme riittäviin ja oikeisiin toimenpiteisiin. Siihen on olemassa valmius, Pallaspuro sanoo.

Valmiudessa on hänen mukaansa pyhien aikana henkilökuntaa, joka voidaan tarvittaessa kutsua töihin ministereiden päätöksenteon tueksi.

Uhkauksia tai vihapuhetta sisältäviä viestejä on tullut Pallaspuron mukaan ministereille viime aikoina yksittäisiä, mutta ei normaalia enempää. Poliisille asti viedään hänen mukaansa vuosittain yleensä muutamia uhkauksia.

"Venäjä hämmentänyt keskustelua jo vuosia"

Minkälaiseen hämmentämiseen suomalaisten on lähiviikkoina valmistauduttava?

Kirjo voi olla laaja, mutta ei välttämättä uusi, sillä monenlaista hämmentämistä on jo ehditty nähdä, vastaa kyberturvallisuuden asiantuntija Catharina Candolin.

Natossakin työskennellyt Candolin toimii nykyään kyberturvallisuuden asiantuntijana yrityselämän palveluksessa.

Hän kehottaa suomalaisia päättäjiä pohtimaan jo ennakolta, miten Suomi reagoisi, jos maahan kohdistuisi laajamittainen kyberhyökkäys. Jos kyberhyökkäys on vaikutuksiltaan samankaltainen kuin aseellinen hyökkäys, se voidaan myös rinnastaa sellaiseksi. Silloin Suomella on oikeus puolustautua.

Candolin arvioi, että eduskuntaan voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan kansalaisten yleisen mielipiteen kautta. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi levittämällä väärää tietoa tai lietsomalla pelkoa.

– Venäjä on pyrkinyt hämmentämään Nato-keskustelua jo vuosien ajan. Mustamaalataan Natoa, väitetään asioita sen toiminnasta ja toisaalla uhkaillaan Suomea, että jos Suomi liittyisi Natoon, Venäjä reagoisi mahdollisesti sotilaallisesti. Tätä on näkyvissä myös nyt.

Hän viittaa muun muassa sosiaalisessa mediassa liikkuneisiin harhaanjohtaviin kuviin, joista voisi päätellä Venäjän siirtäneen Suomen läheisyyteen kalustoa.

Vaikuttamisyrityksiä olivat todennäköisesti myös palvelunestohyökkäykset puolustus- ja ulkoministeriön verkkosivuille viime viikolla. Tällaisen häirinnän tarkoituksena on hänen mukaansa erityisesti saada näkyvyyttä.

– Pitää huomioida, että kansanedustajat ovat todennäköisesti hyvin perillä Suomen turvallisuusympäristöstä. He ovat myös varautuneita siihen, että tällaisia vaikuttamisyrityksiä tulee olemaan.

Vaikuttamisyritykset voivat olla myös kansanedustajien uhkailua tai kiristämistä. Hänkään ei usko, että Nato-kannoissa tapahtuisi hämmennysyrityksistä huolimatta enää merkittäviä muutoksia.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 18. huhtikuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Venäjän Nato-uhittelusta ei kannata hätkähtää, sanoo ulkoministeri Haavisto

Suomen Nato-pohdinta laajasti esillä ulkomailla: "Nyt Ruotsia hallitaan Helsingistä", "Uhkana Putinin raivo", "Venäjä saa, mitä halusi välttää"

Analyysi: Hallituksen selonteon perustelut paljastavat, että Suomi on matkalla Natoon

Suomea on seurattu Virossa ja Ruotsissa silmä kovana koko kevään, johtaja Kristi Raik selonteosta: Tie kohti Nato-hakemusta näyttäisi etenevän 

Suosittelemme sinulle