Hyppää sisältöön

Ulkoliikuntabuumi näkyy myös Lapin pienemmissä hiihtokeskuksissa – vähäluminen alkutalvi oli kuitenkin vaikea luonnonlumeen luottavissa paikoissa

Kuluneella kaudella korona on tyhjentänyt rinteitä toisaalla sekä verottanut henkilökuntaa toisaalla.

Ulkoliikuntainnostus näkyy myös laskettelurinteissä. Kuva: Antti Ullakko / Yle
Jenni Mehtonen

Monilla Lapin pienemmillä hiihtokeskuksilla pian päättyvä kausi on ollut aiempia vilkkaampi. Alkutalven vähäinen lumi lykkäsi kuitenkin luonnonlumen varassa olevien hiihtokeskusten kauden aloitusta, mutta lumetukseen turvautuvilla keskuksilla tilanne oli helpompi. Myös talven ja kevään viikonloppujen vaihtelevat sääolot ovat välillä karkottaneet laskijoita.

Keminmaassa sijaitsevassa Kallin hiihtokeskuksessa korona-aalto hiljensi välillä rinteitä, kun koululaisia sairastui joukoittain.

– Alkukausi oli aika hurja, oli tosi paljon porukkaa, mutta jossakin vaiheessa iski paljon koronatartuntoja, niin se vähän hiipui, mutta ihan hyvä kausi oli, summaa Kallin hiihtokeskuksen yrittäjä Ilkka Yli-Öyrä.

Kallille avattiin upouusi kahvila-vuokraamorakennus kauden alussa. Yli-Öyrä kertoo, että aikuiset välttelevät vielä kokoontumista sisätiloissa, mutta lapset ovat viettäneet aikaa rakennuksessa.

Korona-ajan mukanaan tuoma ulkoharrastusten suosion noste on huomattu myös Kallilla positiivisesti. Jos kelejä riittää, Kallin hissit kuljettavat laskijoita huipulle vielä viikon ajan.

Kallilla kausi päästiin aloittamaan joulukuun puolivälissä lumetuksen turvin. Luonnonlumen varassa olevilla hiihtokeskuksilla alkukausi oli hankalampi. Näin oli esimerkiksi Sodankylässä Kommatin rinteillä.

– Meni tammikuuhun asti, että saatiin rinteet auki, kun ollaan luonnonlumen varassa. Lumetusjärjestelmä maksaa niin paljon, että emme saisi investointia takaisin, sanoo toimitusjohtaja Jouko Hietala.

Kevään säät ovat olleet parempia. Sodankylässä kausi oli hyvä verrattuna kahteen aiempaan vuoteen, mutta Hietalan mukaan vuoden 2019 tasolla ei vielä olla.

– 40 prosenttia ollaan vielä vuoden 2019 tasosta jäljessä. Emme anna periksi, lappilaiset ovat taistelijoita, Hietala toteaa.

Kommatin rinteiden asiakkaista 95 prosenttia on paikallisia. Lisäksi rinteillä käyvät laskemassa alueella sukulaistensa luona vierailulla olevat ihmiset. Jonkin verran käy myös ulkomaalaisia, esimerkiksi ruotsalaisia laskijoita.

Yrityksellä on meneillään 30. talvi ja suunnitelmissa on sukupolvenvaihdos. Kuluvan kauden päätöspäivää ei ole vielä lyöty lukkoon.

– Pyöritetään niin kauan kuin on keliä. Viime viikolla tuli 30 senttiä uutta lunta. Vapulle ainakin, joskus on ollut äitienpäivään. Tällä hetkellä kelit näyttävät siltä, että kausi jatkuisi hyvin, Hietala aprikoi.

Pellossa tulossa ennätyksellisen hyvä kausi

Pellossa sijaitsevan Ritavalkean kaudesta näyttää tulevan ennätyksellisen hyvä.

– Oikein hyvin on mennyt ja porukkaa ollut. Viime vuosi oli hyvä, mutta nyt paranee. Kun rajoitukset poistuivat, niin kahvilamyynti on parantunut. Kevät näyttää ennätykselliseltä. Hissilippujen myynnissä on huomattavaa nousua aiemmasta, ohjaaja Kari Mäki Pellon kunnasta kertoo.

Myös Pellossa rinteitä lumetettiin alkukaudesta. Pakkasta on ollut riittävästi, eivätkä paukkupakkaset ole olleet kiusana.

Mäki kertoo, että työntekijöiden saanti oli aluksi tiukkaa. Ritavalkean hiihtokeskus työllistää myös paikallisia työttömiä nuoria ja tarjoaa heille työkokemusta.

Myös ruotsalaislaskijat ovat taas päässeet Pellon rinteille, kun maiden välillä olleita koronarajoituksia on poistettu. Kiinalaisia ja venäläisiä matkailijoita ei sen sijaan ole näkynyt.

Rovaniemen Ounasvaaralla kävijämäärät ovat olleet kasvussa jo useiden vuosien ajan.

– Myynti on saavuttanut jo kauden 2019–2020 tason, josta oli silloin tulossa huippukautemme ennen kuin koronasulku keskeytti kauden kuukauden etuajassa, rinnetoimenjohtaja Juhani Roininen kertoo.

Hiihtokeskuksen kausi alkoi säilölumen turvin jo marraskuun lopulla.

Vaikka Ounasvaaran kävijämäärät ovat palautuneet koronaa edeltävälle tasolle, on asiakaskunnan rakenne kuitenkin samalla muuttunut.

– Kotimaisia ja etenkin paikallisia lähikeskuksessa kausikortilla laskevia asiakkaita on huomattavasti enemmän. Tämä johtunee matkustamisen vähentymisestä korona-aikana, Roininen pohtii.

Ounasvaaralla brittejä ja irlantilaisia oli joulun alla jo kuten aiemmin. Manner-Euroopasta tulevista matkailijoista eniten on kasvanut ranskalaisten ja hollantilaisten määrä.

Pellon tavoin myös Rovaniemeltä kiinalaiset ja venäläiset puuttuvat nyt kokonaan.

– Esimerkiksi kaudella 2019–2020 kiinalaisilla oli todella iso vaikutus, ja he olivat merkittävä asiakasryhmä varsinkin hiihtokoulussa, Roininen kertoo.

Ravintolan ja sisätilojen koronarajoitukset sekä henkilökunnan sairauspoissaolot ovat tehneet Ounasvaaran talvesta normaalia haasteellisemman.

– Silti kaikesta on selvitty ja keskus on saatu pidettyä auki lähes häiriöittä.

Roininen kertoo, että ensi kauden alkulumet ovat jo odottamassa varastossa.

Vähäluminen alkutalvi vaivasi myös Posiolla sekä Aavasaksalla

Koronan mukanaan tuoma ulkoliikkumisen suosio näkyy myös Posiolla sijaitsevassa Kirikeskuksessa, missä kulunut kausi on ollut hieman tavanomaista vilkkaampi. Kävijämäärät ovat nousseet jo vuoden 2019 tason yli.

Vähäluminen alkutalvi piinasi kuitenkin myös Kirikeskusta.

– Normaalisti avaamme tapanina, mutta nyt pystyimme avaamaan vasta tammikuun puolivälissä, kun oli heikompi lumitilanne. Joulun aika menetettiin. Nyt näyttää hyvältä, että pystymme jatkamaan pääsiäisen jälkeenkin, Kirikeskuksen toimitusjohtaja Reijo Lantto sanoo.

Kirikeskuksen kävijöistä valtaosa on kotimaisia. Posiolla kunta tukee lasten ja nuorten liikkumista ja maksaa kausikortit koululaisille.

Ylitornion Aavasaksalla kulunut kausi on ollut hiljaisempi, eikä ruuhkapäiviä ole ollut tänä vuonna aiempaan tapaan.

– Viikonloput hiihtolomien jälkeen olivat huonokelisiä, mikä saattoi vaikuttaa, ettei ruuhkapäiviä ollut, ulkoalueiden hoitaja Mikael Lohiniva Ylitornion kunnalta pohtii.

Myös Aavasaksalla alkutalven vähälumisuus oli ongelma. Hiihtokeskuksessa ollaankin nyt ottamassa käyttöön lumetusta, jolloin luonnonlumen vähyys ei muodostuisi vastaavaksi ongelmaksi.

Aavasaksalla koronavuodet eivät ole juuri vaikuttaneet kävijämääriin, mutta ulkomailta sekä rajan takaa Ruotsista laskijoita ei tullut. Nyt hekin ovat taas löytäneet tiensä Aavasaksalle.

Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

Suosittelemme sinulle