Suomalainen työterveysjärjestelmä on erikoinen, puolijulkinen järjestelmä, joka on älyttömän tehoton, vaikka niin ei varmaan saisi ääneen sanoa, THL:n Mika Salminen sanoo suoraan Ylen Korona-ajan tilinpäätös -dokumentissa.
– Se on hyvin suosittu, mutta samalla hyvin typerä järjestelmä, Salminen toteaa.
Työterveydestä säädetään työterveyshuoltolaissa, ja jokaisen työnantajan on pakko se työntekijöilleen järjestää. Sen vähimmäisvaatimuksia ovat muun muassa työterveystarkastukset ja työhön liittyvien sairauksien ja oireiden selvittäminen, mutta monet työnantajat tarjoavat laajempia palveluita hammashoidosta fysioterapiaan.
Työterveydestä on tullut Salmisen mukaan tavallaan työssäkäyvien oma perusterveydenhuoltojärjestelmä, joka toimii rinnakkain julkisen perusterveydenhuollon kanssa, mutta kuitenkin suurelta osin yksityisten lääkäriasemien kautta.
Perusterveydenhuollon pitäisi olla kaikille samanlainen, riippumatta siitä onko töissä vai ei, Salminen sanoo.
– Raha kulkee aikamoisia kiertoteitä tuottamaan työterveyspalveluita. Koko järjestelmä pitäisi rakentaa kokonaan uudestaan.
Korona laittoi koko länsimaisen terveydenhuollon polvilleen, ja sen ongelmiin pitää puuttua nyt
Koko sosiaali- ja terveyshuoltojärjestelmä on Suomessa ja koko länsimaissa heikoissa kantimissa, kun yksi pandemia laittaa koko pakan näin sekaisin, Salminen muotoilee.
Ensimmäisenä koronakeväänä ongelman laajuutta ei vielä hahmottanut täysin.
– Oli pysähdyttävä havainto, että niinkin pieni määrä vakavasti sairaita ihmisiä laittoi koko järjestelmän polvilleen, Salminen sanoo.
Salminen puhuu siitä, kun Suomen tehohoitopaikat alkoivat täyttyä huolestuttavaa vauhtia koronapotilaiden määrästä. Myös moni muu terveydenhuollon osa kuin tehohoito joutui siirtämään paukkujaan koronatilanteen hoitoon, minkä takia systeemi alkoi takkuamaan.
Terveydenhuollon heikkous johtuu Salmisen mukaan suurelta osin sosiaali- ja terveydenhuollon puolelle rantautuneesta tehokkuusajattelusta. Kun kaiken pitää olla jatkuvasti sataprosenttisesti käytössä, jotta toiminta olisi tehokasta, siinä ei jää ollenkaan varaa kriisitilanteita varten. Olisi hyvä, jos terveydenhuollossa olisi myös jonkin verran löysää, jotta kriisin sattuessa kaikki toiminnot eivät ottaisi osumaa, Salminen pohtii.
Koronapandemia oli Salmisen mukaan kriisi, jota varten ei ollut varauduttu millään tavalla. Hänen mielestään siitä ei varoittanut kunnolla myöskään Maailman terveysjärjestö WHO. Terveysjärjestelmää ei ollut missään valmistettu tällaista hyökyaaltoa varten, koska siitä ei puhuttu, Salminen sanoo.
Salminen toivoo, että tulevassa sote-uudistuksessa kaikki raha ei menisi erikoissairaanhoitoon ja sen järjestelyihin, sillä nyt olisi aika laittaa myös perusterveydenhuolto kuntoon.
– Parasta olisi, kun ei olisi mitään jakoa perus- ja erikoissairaanhoidon välillä, vaan kaikki raha olisi yhdessä pussissa ja ihmistä seurattaisiin koko eliniän ajan alusta loppuun yhteisessä järjestelmässä. Se olisi tehokkainta, mutta vaikea järjestää.
Voit katsoa Korona-ajan tilinpäätöksen jo nyt yläpuolella olevasta Areena-tallenteesta tai TV1:stä torstaina 21.4. klo 20.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 19.4. klo 23:een asti.