Venäjä on aiheuttanut sotatoimillaan valtavia tuhoja Ukrainan kaupungeissa ja Venäjän joukkojen jäljiltä on paljastunut siviilien joukkomurhia.
Vaikka EU-maat ovat vauhdilla asettaneet pakotteita Venäjää vastaan, maan taloudelle erittäin merkittävä öljykauppa on edelleen pysynyt niiden ulkopuolella.
Lähiviikkoina tilanne saattaa kuitenkin muuttua, sillä vaatimukset pakotteista myös Venäjän öljyntuonnille ovat kasvaneet. EU onnistui toissaviikolla päättämään pakotteista venäläiselle kivihiilelle, jonka tuonti päättyy elokuun loppuun mennessä.
Kivihiilen tuonnin kieltäminen oli kuitenkin merkittävästi öljyä ja kaasua helpompaa. Brysselissä toimiva ajatushautomo Bruegel laskee EU-kivihiilikaupan tuottavan Venäjälle noin 20 miljoonaa euroa päivässä, kun öljy ja kaasu taas tuottavat sille yli 40-kertaisesti, eli 850 miljoonaa euroa päivässä.
Venäjän on arvioitu saavan energiakaupalla tänä vuonna jopa ennätyssuuret tulot pakotteista huolimatta.
Nyt sunnuntaina Italian pääministeri Mario Draghi kommentoi Politicon mukaan italialaislehti Corriere della Seran haastattelussa, että Eurooppa jatkaa Venäjän rahoittamista ostamalla öljyä ja kaasua hinnalla, joka ei ole suhteessa arvoihin.
Draghin mukaan Euroopan on löydettävä uusia energialähteitä ja energiantuotannon on oltava monipuolisempaa. Italia pyrkii eroon venäläisestä maakaasusta kasvattamalla kaasun tuontia Algeriasta.
EU-komission johtaja: Pakotteet öljylle seuraavana
Seuraavat EU:n pakotteet tulevat EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan kohdistumaan Venäjän pankki- ja öljysektoreille.
Saksalaislehdelle viikonloppuna puhuneen von der Leyenin mukaan pakotteiden valmistelussa on kehitettävä "fiksuja mekanismeja", jotta Venäjä ei voisi myydä öljyään EU:n sijaan korkeammalla hinnalla johonkin muualle.
Saksa ja Unkari ovat toistaiseksi olleet öljypakotteita vastaan. Von der Leyen kommentoi kuitenkin Saksan hyväksyneen viisi aiempaa pakotepakettia ja viittasi EU:n ennennäkemättömään päättäväisyyteen.
EU:n aikeisiin lisätä pakotteita voi tulla mutkia myös Ranskasta, jossa presidentinvaalien toiselle kierrokselle yltänyt äärioikeiston Marine Le Pen vastustaa Venäjän kaasuun ja öljyyn kohdistuvia pakotteita. Hän ei kertomansa mukaan halua ranskalaisten kärsivän pakotteiden seurauksista.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi EU-huippukokouksen jälkeen viikko sitten, että öljy tulee päätymään pakotelistalle, mutta huoltovarmuus herättää huolta ja osa EU-maista vaatii siirtymäaikaa.
Venäläinen raakaöljy pysynyt markkinoilla epäsuosiossa
Suomelle Venäjän öljyntuonnin päättyminen ei olisi ylitsepääsemätön ongelma, koska polttoaineyhtiö Neste on jo siirtänyt öljyhankintojaan tehtäväksi muualta. Raakaöljyä tuotiin Venäjältä Suomeen vuonna 2020 Venäjältä noin 2,7 miljardin euron arvosta.
Suomella olisi mahdollisuus irtautua Venäjän energiasta jopa viikoissa, jos asiasta tehdään poliittinen päätös.
Vaikka pakotteet ovat antaneet odottaa itseään, Venäjältä tuleva öljy on markkinoilla epäsuosiossa ja sen hinta on pysynyt muita öljylaatuja matalammalla sodan alusta alkaen.
Tähän kiinnitti huomiota Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju pääsiäisen alla Twitterissä.
Korkeiden hintojen kompensointi myös ongelmallista
Uutistoimisto AP:n mukaan venäläisen raakaöljyn korvaaminen olisi maakaasua helpompaa, mutta johtaisi silti entistä korkeampiin hintoihin EU-alueella.
Monessa EU-maassa on jo tehty toimia, joilla on kompensoitu kuluttajille korkeita polttoaineen, kaasun ja sähkön hintoja. Financial Timesin haastattelemien taloustieteilijöiden mukaan tässä on toisaalta ongelma, sillä hintojen alentaminen ei auta energian kulutuksen pienentämisessä.
Verotuksen keinoin alennetut hinnat eivät kannusta pienentämään energian kulutusta. Jos energiaa kulutetaan yhtä paljon kuin ennenkin, voi se vaikeuttaa Venäjän tuontienergiasta irtautumista.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on suositellut vähentämään öljyn kulutusta kymmenellä eri keinolla. Järjestö on pelännyt öljyn tuotannon laskun johtavan energiakriisiin.
Lue myös