Maalahden suomenkielisen koulun rehtori Emma Lill-Their on kokenut jo suomenkielisen koulun aikaisemman lopetuksen Kolinan kylässä.
Tänä syksynä lukuvuosi aloitettiin 11 oppilaan kanssa, kevätlukukaudella jäljellä on kahdeksan alakoululaista.
– Kyllä tulee surullinen mieli, jos koulun ovet suljetaan. Olemme pieni koulu, mutta sellaisiakin tarvitaan. Meillä on hyvä yhteishenki ja kaikki tuntevat toisensa.
Koulun kehittämisestä on puhuttu jo vuosia. Kritiikkiä on kuultu muun muassa ahtaista tiloista ja sosiaalisten kontaktien puutteesta. Toiset vanhemmat kokevat, että lapsilla ei ole tarpeeksi ystäviä ja kontrasti on liian suuri siirryttäessä suureen yläkouluun.
– Henkilökunta ja koululautakunta haluaisivat kehittää koulua. Tarvitsisimme jonkun oman jutun, jolla voisimme houkutella kouluun lisää oppilaita. Mikseivät ruotsinkielisetkin vanhemmat voisi ohjata oppilaitaan meille.
Monet kaksikieliset ja suomenkielisetkin perheet valitsevat lapsilleen mieluummin ruotsinkielisen koulun Maalahdessa. Syitä on monia, mutta kaverisuhteiden merkitys koetaan tärkeäksi, kerrotaan Maalahden kunnanjohtajan Jenny Malmstenin tekemässä tuoreessa selvityksessä koulun tulevaisuudesta.
Nopea päätöksenteko saa kritiikkiä
Kunnassa päätetään syksyyn mennessä koulun säilyttämisestä tai oppilaiden kuljettamisesta Vaasaan, Mustasaareen tai Kurikkaan. Nykyisellään koulu ei houkuttele edes suomenkielisiä perheitä.
Mielipiteitä koulun säilyttämisestä löytyy puolesta ja vastaan.
Vanhempaintoimikunnan jäsen Raimonda Kahinojalla on koulussa kaksi lasta, 7- ja 11-vuotiaat tytöt. Hän on turhautunut koulun tilanteeseen ja toivoo avointa keskustelua. Kahinoja on myös huolissaan siitä, otetaanko kaikki vaihtoehdot huomioon ja onko selvitys koulun tilanteesta tehty liian yksipuolisesti.
– Olen hämmästynyt, en odottanut, että näin suuria päätöksiä tehdään näin nopeasti. Olimme kunnan järjestämässä virallisessa infotilaisuudessa huhtikuussa. Kunnan selvityksessä vaihtoehdot ovat rajatut. Joko koulu säilytetään sellaisenaan tai oppilaat kuljetetaan muualle kouluihin.
Kahinoja peräänkuuluttaa keskustelua koulun kehittämisestä. Hän haluaa säilyttää lähikoulun, mutta ei sellaisenaan vaan sitä tulisi kehittää.
– Koulusta kiinnostutaan mahdollisuuksien kautta, tarjotaan jotain sellaista, mitä muualta ei löydy. Vahva opetus, mutta lisäksi myös muuta toimintaa koulun ulkopuolellakin. Nyt kukaan ei ole tyytyväinen tilanteeseen; eivät vanhemmat, koulun henkilökunta eikä kunta.
– Lähikoulussa on paljon hyviä puolia, lyhyt koulumatka, turvallinen ympäristö lapsille. Lopetus tarkoittaisi pitkiä koulumatkoja lapsille, ylimääräinen tunti suuntaansa.
Kahinojan mielestä Maalahti on menettämässä mahdollisuuden. Hän epäilee kunnan kykyä säilyä kaksikielisenä, jos suomenkielistä peruskoulua ei ole tarjolla. Maalahden asukkaista noin 10 % on suomenkielisiä.
Kaikki eivät halua säilyttää lähikoulua
Yksi vanhemmista, Satu Takalo, kertoo olevansa koulun lakkauttamisen kannalla eikä kertomansa mukaan ole yksin tätä mieltä. Hänen lapsensa ovat 14-, 9- ja 7-vuotiaat, vanhin tytär on siirtynyt Vaasaan alakouluun jo vuosia sitten.
– Iso koulu mahdollistaa paljon enemmän. Monipuolisempi pedagogiikka, laajat sosiaaliset suhteet, mahdollisuus ryhmätöihin. Mielestäni nyt on ajateltava lapsia, on kyse heidän tulevaisuudestaan.
Takalo puhuu oikeasta koulumaailmasta, jonka hän haluaa mahdollistaa lapsille jo hyvissä ajoin. Shokki isoon kouluun siirtymisestä on hänen mukaansa liian iso, jos se tapahtuu vasta yläkouluvaiheessa.
– En halua, että lapseni toimivat enää pienessä koulussa koekaniineina. Lapset tottuvat kyllä pitkään koulumatkaan. Luulen, että osa vanhemmista pelkää tätä.
Takalo ei usko enää koulun kehittämiskeskusteluihin. Hänen mielestään asialle on annettu tarpeeksi aikaa, mutta kehitystä ei ole tapahtunut.
Selvitys koulun tulevaisuudesta
Kunnanjohtaja Jenny Malmsten laati kevään aikana kuntapäättäjille selvityksen Maalahden suomenkielisen koulun tulevaisuudesta. Oppilasmääräennuste tuleville vuosille koulussa on 9-13 oppilasta.
– Asia nytkähti eteenpäin viime syksynä, kun suomenkielinen koululautakunta toi kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle suunnatussa vetoomuksessaan kysymyksen koulun tulevaisuudesta.
Lautakunta olisi halunnut kehittää koulua ja lisätä vetovoimaa rakentamalla uuden koulun.
Malmstenin toteuttama selvitys kartoittaa vaihtoehtoja opetuksen järjestämistä muissa tiloissa mutta toteaa, että pienen oppilasmäärän rajoitukset ovat kuitenkin voimassa ja tukipalveluiden järjestämisen vuoksi opetus on järkevää säilyttää toisen koulutusyksikön yhteydessä.
Vaihtoehdot ovat siis säilyttää koulu nykyisellään tai kuljettaa oppilaat toiseen kaupunkiin kouluun.
Malmstenin laskelmien mukaan koulun lakkautus ja oppilaiden kuljetus toiseen kouluun säästäisi kunnalle vuosittain noin 70.000 euroa.
Selvitys on esitelty kunnanhallitukselle maanantaina 25.4. Kunnanhallitus päätti aloittaa yhteistoimintaneuvottelut henkilökunnan kanssa heti, sillä neuvottelut on käynnistettävä hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa, Malmsten toteaa.
– Kevään aikana asiassa kuullaan vielä vanhempia, suomenkielistä koululautakuntaa ja sivistyslautakuntaa. Lapsia ja nuoria kuullaan myös nuorisovaltuuston sekä suomenkielisessä koulussa käytävien keskustelujen kautta.
Lue lisää: Maalahden ainoa suomenkielinen koulu haluaa säilyä
Kyläkoulua ei tarvitse enää edes lakkauttaa – kouluista voidaan luopua kaikessa hiljaisuudessa
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun keskiviikkoon 27.4. kello 23:een saakka.