Hoitajajärjestöt ovat aloittaneet valmistelut joukkoirtisanoutumiseen. Se on hyvin harvoin käytetty keino työmarkkinataistelussa.
Edellisen kerran Tehy käytti joukkoirtisanoutumista työtaistelussa vuonna 2007.
Miten joukkoirtisanoutumiset tehtäisiin nyt?
Yle kysyi seitsemän olennaista kysymystä sairaanhoitajien ja lähihoitajien mahdollisesta joukkoirtisanoutumisesta.
1. Miten Tehy ja Super valmistelevat joukkoirtisanoutumista?
– Tehy ja Super ovat kutsuneet koolle valtuustonsa. Super tekee jatkopäätökset omissa päätöksentekoelimissään, kertoi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Ylen Radio Suomen Päivässä keskiviikkoaamuna.
– Päättäjät on kutsuttu koolle päättämään uusista työtaistelutoimista, ja työkalupakissa on mukana myös joukkoirtisanoutuminen. Emme luonnollisesti avaa tässä kohtaa sen tarkemmin sitä, mitä se käytännössä tarkoittaisi.
– Katseita voi kääntää jonkun verran vuoteen 2007 ja muistella sitä aikaa. Se oli aika suuri hoitajajoukkomäärä, mikä irtisanoutui vuonna 2007.
Tehy käytti joukkoirtisanoutumista edellisen kerran työmarkkinataistelussa vuonna 2007. Silloin tuhannet hoitajat irtisanoutuivat.
Irtisanomiset eivät kuitenkaan ehtineet astua voimaan, kun neuvotteluissa saatiin sopu aikaan.
2. Pätevätkö normaalit irtisanomisajat joukkoirtisanoutumiseen?
Tehyn ja Superin työnantajaliitto on Kunta-ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
– Joukkoirtisanoutumisessa on nähdäkseni kyse siitä, että yksittäinen työntekijä toimittaa irtisanomisilmoituksen työnantajalle. Työsuhteen kestosta riippuen irtisanomisaika on kaksi viikkoa tai 30 päivää, sanoo KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.
– Lähtökohtaisesti irtisanomisaikana on normaali työvelvoite, palkkaa maksetaan tehdystä työstä.
3. Mitä työnantaja voi tehdä, jos suuri määrä sairaanhoitajia päättää irtisanoutua yhtä aikaa?
– Se olisi tietysti hankala tilanne, sanoo KT:n neuvottelupäällikköHenrika Nybondas-Kangas.
– Joukkoirtisanoutuminen avaisi jälleen keskustelun suojelutyöstä kuten lakkokin avasi. Yhtä lailla joukkoirtisanoutumisessa työnantajien kuten sairaanhoitopiirien pitäisi pystyä turvaamaan potilaiden henki ja terveys.
Suojelutyöneuvotteluissa ammattijärjestöt sopivat siitä, minkä verran hoitajia lakossa olevat järjestöt antavat sairaaloihin.
Myös joukkoirtisanoutumisen aikana tällaisia neuvotteluja siis käytäisiin.
4. Voitaisiinko irtisanoutuneet hoitajat velvoittaa töihin lailla?
Potilasturvallisuuslailla pyrittäisiin turvaamaan potilaiden kiireellinen hoito kuten esimekiksi sydäninfarktien ja aivoverenvuodon hoidot.
KT:n näkemys on, että jos hoitajat irtisanoutuisivat joukoittain, hoitajat voitaisiin kuitenkin velvoittaa kiireellisen hoidon työtehtäviin tarvittaessa lain turvin.
Tehy ja Super kertoivat aloittavansa joukkoirtisanoutumisen valmistelut, koska järjestöt katsovat, että potilasturvallisuuslaki vie hoitajilta lakko-oikeuden.
Lakia lähdettiin valmistelemaan hoitajalakon aikana, koska sairaaloihin ei saatu riittävästi työntekijöitä suojelutyöhön.
Peruspalveluministeri Aki Lindén totesi tiistaina Twitterissä, että potilasturvallisuuslaki "ei ollut todellinen syy työtaistelun toteutustavan muutokseen".
– Ei sitä oltu vielä edes käsitelty hallituksessa saati eduskunnassa. Syyt ovat muut. Toivon nopeaa sopua, joka turvaa hoitajien ansiokehityksen.
Jos irtisanoutumiset toteutuisivat, hallitus voi Lindénin mukaan ryhtyä uusiin toimiin.
– Mikä se muoto on, minkälainen se laki on, se on varmasti jollain tavalla erilainen tapa reagoida kuin nyt oli, Lindén sanoi tiistaina Ylen A-studiossa.
Työnantajapuoli uskoo, että irtisanoutumiset käynnistäisivät jälleen pohdinnan potilasturvallisuuslaista.
– Sosiaali-ja terveysministeriö joutuisi taas pohtimaan, mikä on kokonaistilanne ja tarvitaanko suojelutyöneuvotteluiden lisäksi lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, toteaa KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas .
Eduskunta sääti vuonna 2007 potilasturvallisuuslain, kun Tehy käytti joukkoirtisanoutumista työmarkkinataistelukeinona.
– Eduskunta sääti tuolloin potilasturvallisuuslain nimenomaan siksi, että suojelutyöstä ei ollut minkäänlaisia takeita, sanoo Nybondas-Kangas.
5. Mitä tarkoittaa ammatinharjoittamisoikeuden poistaminen Valviran rekisteristä?
Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösenmukaan hoitajat voivat poistaa Valviran rekisteristä ammatinharjoittamisoikeutensa.
– Kentältä on tullut viestiä, että jäsenet aikovat varmistaa, ettei heihin voi pakkolakeja soveltaa. He aikovat ottaa Valvirasta ammattioikeutensa pois, Rytkönen sanoi keskiviikkona Radio Suomen Päivässä.
– Nämä viestit ovat hyvin pelottavia, surullisia ja järkyttäviä. Samalla ne kuvaavat tämän hetken yhteiskunnallista tilannetta vähän liiankin hyvin.
Valvirasta vahvistetaan, että terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattihenkilö voi pyytää ammattinimikkeensä poistamista.
– Pääsääntöisestä hakemus hyväksytään ja ammattioikeus poistetaan, sanoo Valviran ylijohtajan Markus Henriksson.
Henriksson muistuttaa, että ammattioikeuden poistaminen ei ole mikä tahansa merkinnän poistaminen.
– Kun sairaanhoitajan ammattioikeus poistetaan, hän ei ole enää sairaanhoitaja. Hän ei saa enää toimia ammatissaan.
Ammattioikeutta voi hakea takaisin uudelleen. Valviran mukaan se myös pääsääntöisesti myönnetään.
Valviran ylijohtaja ei halua arvioida, kuinka kauan kestää, jos tuhannet hoitajat hakevat samaan aikaan ammattioikeuden poistamista rekisteristä.
– En halua arvioida sitä, koska se riippuu monesta asiasta.
Valvirassa on tällä hetkellä jonossa arviolta sata hakemusta.
– Keskimääräinen käsittelyaika on noin kaksi kuukautta, sanoo sosiaali- ja terveydenhuolto-osaston johtaja Helena Mönttinen Valvirasta.
Valvira kertoo tehneensä tänä vuonna 55 päätöstä ammatinharjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden poistamisesta. Viime vuonna tehtiin 46 vastaavaa päätöstä.
6. Kuinka suuri määrä joukkoirtisanoutumiseen voisi osallistua?
– Tässä tilanteessa siitä ei ole minkäänlaista arviota. Saimme itsekin tästä eilen tiedon. Olemme sen varassa, mitä Tehyn valtuusto asiasta päättää, sanoo KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.
Tehy ei arvioi hoitajien määrää mahdollisessa joukkoirtisanoutumisessa.
– Aloite joukkoirtisanoutumiseen on tullut täysin sieltä rivistä. Siltä porukalta, joka meidän kaikkien terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtii, sanoi keskiviikkona Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Myöskään Superin puheenjohtaja Silja Paavola ei lähde arvioimaan joukkoirtisanoutumisen laajuutta.
– En osaa vielä sanoa, enkä sanoisikaan sitä, Paavola sanoi Ylen Aamussa keskiviikkona.
7. Mikä voi ratkaista hoitajien mielestä työtaistelun?
– Hoitajapulan ovat todenneet Valvira ja Avit. Silti kiistellään, mitä me teemme. Olemme koko ajan sanoneet, että hoitajapulaan tarvitaan rahaa. Se on yksinkertaista, totesi Superin puheenjohtaja Silja PaavolaYlen Aamussa keskiviikkona.
– Siihen ammattiin pitää tehdä pitovoima ja vetovoima. Ja me tiedämme, että vetovoima on poissa, kun opiskelijapaikkoihin ei ole enää tunkua.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 21.4. kello 23:een saakka.
Juttua korjattu 20.4. klo 20.35: Jutussa väitettiin aiemmin Valviran ylijohtajan Markus Henrikssonin lausuneen seuraavasti: "Kun ammattioikeus poistetaan, henkilö ei ole enää sairaanhoitaja tai lähihoitaja. Hän ei saa enää toimia ammatissaan".
Oikea sitaatti on "Kun sairaanhoitajan ammattioikeus poistetaan, hän ei ole enää sairaanhoitaja. Hän ei saa enää toimia ammatissaan."
Lisää aiheesta:
Ministeri Aki Lindén ei aio viedä potilasturvallisuuslakia eteenpäin hoitajalakon perumisen myötä