Natolle vankkaa tukea eduskunnasta: SDP monta askelta lähempänä liittoutumista, myös vihreät kannattaa

Nato-jäsenyys saanut odotetusti vankkaa tukea

Iso osa kansanedustajista on pitänyt puheenvuoroissaan Nato-jäsenyyttä perusteltuna valintana Suomelle eduskunnan keskustelussa turvallisuusselonteosta.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan merkittävin vaikutus jäsenyydestä olisi se, että Suomi olisi osa yhteistä puolustusta ja turvatakuiden piirissä. Pidäke hyökätä Suomeen kasvaisi.

Vain muutamissa puheenvuoroissa suhtauduttiin keskustelun ensimmäisten tuntien aikana sotilaalliseen liittoutumiseen selvästi varauksella. Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi arvosteli selontekoa liian suppeaksi.

Venäjä ei hänen mielestään ole sotilaallinen uhka, koska sen voimavarat kuluvat Ukrainassa.

Isoimpia uutisia istunnossa oli se, että vihreiden eduskuntaryhmä kertoi asettuvansa Naton kannalle.

Pääministeripuolue SDP:n kantaa voi lukea rivien välistä, mutta selvää kannanottoa ei ole kuultu. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi ryhmäpuheessaan olevan selvää, että Venäjän toiminta on tuonut Suomen monta askelta lähemmäksi sotilaallisen liittoutumisen välttämättömyyttä.

– Olemme valmiita tekemään ne päätökset, jotka parhaiten takaavat Suomen ja suomalaisten turvallisuuden, Lindtman sanoi.

Moni patisti eduskuntaa käsittelemään selonteon päättäväisesti. Kokoomuksen eduskuntaryhmä toivoi, että eduskunta keskeyttää muiden asioiden käsittelyn Nato-ratkaisun ajaksi.

Saramo kohahdutti: Tässä salissa PS:kin tukenut Putinia, Purra: Faktat oikein, kiitos

Avaa kuvien katselu

Vasemmistoliiton Jussi Saramo aiheutti suuressa salissa kovat välihuudot arvioillaan siitä, miten mielipiteet niin Natosta, Yhdysvalloista kuin Venäjästä ovat muuttuneet.

– Venäjä ei ehkä ole muuttunut mutta kuva on muuttunut. Tässäkin salissa perussuomalaiset ovat aiemmin olleet suurimpia Putinin tukijoita ja nyt on mielipide muuttunut, Saramo päästeli.

Puheenvuoro nosti välihuutojen vyöryn.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastasi Saramolle toivoneensa, että turvallisuuspoliittista keskustelua voitaisiin käydä hyvässä hengessä, eikä "salissa haukuttaisi ketään putinisteiksi ja sotahulluiksi".

– Mutta mikäli näitä termejä joku kokee välttämättömäksi käyttää, niin toivoisin, että niitä edes silloin käytettäisiin oikein.

Purran mukaan ei ole epäilystä, etteikö Suomi etenisi kohti Naton jäsenyyttä.

– Venäjä ei ole muuttunut, se on aina ollut tuollainen. Paasikiven sanoin: Jos me tämän valtakunnan intressipiiriin jäämme, on se meille kuolema, siitä ei ole pienintä epäilystä, Purra sanoi.

Ministerit pohtivat tänä iltana varautumista siirtolaisten hallitsemattomaan tuloon itärajalta

Avaa kuvien katselu

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo eduskunnalle, että hallitus on tänään koolla iltakoulussa arvioimassa valmiuslain päivitystilannetta.

Kokoomuksen Anne-Mari Virolainen kysyi hallitukselta, miten hallitus on varautunut hallitsemattomaan siirtolaisten tuloon itärajalta, mikä on mainittu yhtenä mahdollisena Venäjän käyttämänä painostuskeinona.

Virolainen kiitti siitä, että valmiuslain kokonaisuudistus on jo käynnissä ja toivoi ripeyttä.

Epävirallisen kokouksen takia moni ministeri poistuu jossakin vaiheessa salista, mutta ulkoministeri Pekka Haavisto jää Marinin mukaan vastaamaan kansanedustajien kysymyksiin.

Puolustusministeri Kaikkonen: Natoon liityttäisiin täysin velvollisuuksin ja oikeuksin

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan Nato-jäsenyydestä ei ole olemassa "kevytversiota", vaan siihen liityttäisiin täysin velvollisuuksin ja oikeuksin.

Suomelle merkittävin vaikutus jäsenyydestä olisi puolustusministerin mukaan se, että Suomi olisi osa yhteistä puolustusta ja turvatakuiden piirissä. Pidäke hyökätä Suomeen kasvaisi.

– Suomen lähtökohtainen panos liittokunnan yhteiseen puolustukseen määritettäisiin liittymisneuvotteluiden yhteydessä, Kaikkonen kertoi.

Natolla on mahdollisuus yhteiseen puolustukseen, koska sillä on integroitu sotilaallinen komentorakenne, yhteinen suunnitteluprosessi, operatiiviset suunnitelmat ja yhteisiä harjoituksia, Kaikkonen avasi.

Haavisto vastaa Taviolle ja Saramolle: EU on ryhdistänyt rivinsä, ydinaseista luovutaan sopimuksenvaraisesti

Avaa kuvien katselu

Ulkoministeri Pekka Haavisto vastasi erityisesti kahteen puheenvuoroon: ensinnäkin Tavion epäilyihin siitä, onko EU pystynyt pysymään yhtenäisenä kun sitä uhataan.

Haaviston mukaan EU on päinvastoin jopa ylittänyt odotuksensa yhtenäisyydessä Ukrainan kriisissä. Merkit yhtenäisyydestä näkyivät jo vuosi sitten, kun Venäjä pyrki hybridivaikuttamaan Eurooppaan.

– EU ryhdisti rivinsä puolustaessaan Puolaa Latviaa ja Liettuaa pakolaisvirtoja vastaan, kun tulijoita ohjattiin Valko-Venäjältä.

Haavisto vastasi myös Saramon puheenvuoroon ydinaseista ja Nato-maiden ydinpelotteesta.

– Kaikki maat, joilla on politiikka ydinasevarustelua vastaan, myös Naton sisällä ovat tämän politiikan pitäneet ja toimivat näiden tavoitteiden puolesta.

Haaviston mukaan tämä on Suomen linja ja tulee olemaankin.

– Emme halua maailmaa, jossa ydinaseita on, mutta haluamme, että kaikki maat, jotka ydinaseita kehittävät, tulevat niistä luopumaan ja tämä tehdään sopimuksenvaraisesti.

Harkimo haluaisi irti Ahvenanmaan aseettomuudesta – Haavisto: Tärkeintä, ettei este Natolle

Ahvenanmaan aseettomuudesta säätävästä sopimuksesta pitää päästä irti, sanoo Liike Nytin Hjallis Harkimo. Hän arvostelee myös sitä, että Venäjällä on Maarianhaminassa konsulaatti, joka valvoo demilitarisointia.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan tässä tilanteessa on tärkeintä, että Ahvenanmaan asema ei ole esteenä Nato-jäsenyyshakemusprosessissa. Uusia ratkaisuja ei sen takia tarvitse tehdä, Haavisto sanoi.

RKP haluaa Suomen Natoon, jotta Butšan tapahtumat eivät koskaan toistuisi täällä

Pitkään Nato-jäsenyyttä kannattaneen RKP:n mielestä jäsenyys olisi luonnollinen ja itsestään selvä askel.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz toivoi, että Suomi ja Ruotsi ottaisivat askeleen yhdessä. Nato-jäsenyys maksimoisi hänen mukaansa kansallisen turvallisuuden ja vahvistaisi Pohjois-Euroopan vakautta.

– Jotta Butšan, Mariupolin ja Harkovan tapahtumat eivät koskaan toistuisi täällä.

Essayah: Nato-jäsenyys on mahdollinen, jos se saa kansan tuen ja on turvallisuuden kannalta perusteltu

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan puolueen kanta on pitkään ollut se että mikäli Natoon liittyminen katsotaan turvallisuuspoliittisista syistä perustelluksi, jäsenyyden hakeminen mahdollista. Lisäksi edellytetään kansan tuki.

Essayah painottaa Ruotsi-yhteistyön merkitystä päätöksenteossa.

– Itämeren turvallisuuden näkökulmasta myös yhteinen päätös olisi etu.

Saramo: Jos liitymme Natoon, tulee Suomen harkita ydinaserajoitetta

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo painottaa, että Natoon liittymisessä olisi sekä hyvät että huonot puolensa.

– Nato-jäsenyyden puolesta vahvimmin puhuu, että se nostaisi kynnystä hyökätä Suomeen.

– Yhtä lailla on selvää, että jo jäsenyyden hakeminen kasvattaisi jännitteitä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla ja syntyisi riski sodan ja konfliktien siirtymiselle muualta omalle maaperällemme.

Mikäli Suomi hakee Natoon, Suomen tulee pohtia suhdetta ydinaseisiin ja ehtoja sille, mihin niitä voitaisiin sijoittaa.

– Suomen tulisi asettaa Norjan ja Tanskan mallin mukaisesti meidän täytyy myös punnita yksipuolisia rajoitteita, jos päättämme jäsenyyttä hakea.