Pelko radioaktiivisesta säteilystä tuli yllättäen ajankohtaiseksi ihmisten mielissä.
Ukrainan tilanteen aiheuttamista mahdollisista vaaroista hätääntyneet ihmiset ostivat joditabletteja jopa niin runsaasti, että ne loppuivat välillä apteekeista.
Porilainen fyysikko Ari Ikonen ei ihan ymmärrä, miksi näin kävi.
– Melkoista hätiköintiä se taisi olla. Tuli mieleen, että minkälaista riskiä ihmiset odottavat.
Säteilyasiantuntija linjaa, että joditabletit ovat osa normaalia kotivaraa ja varautumista.
– Mutta miksi niitä ostettiin hyvin äkkiä ja paljon. Sitä en ymmärrä.
Jos ydinonnettomuus tulisi, joditabletin ottaminen estäisi radioaktiivisen jodin kerääntymisen kilpirauhaseen. Tabletti kyllästää rauhasen ei-radioaktiivisella jodilla.
Lääkejodi suojaa kuitenkin vain kilpirauhasta, eikä vähennä muuta altistusta säteilylle tai radioaktiivisille aineille.
– Ensisijaisesti tuollaisessa tilanteessa pitää suojautua sisätiloihin, joditabletit eivät ratkaise.
Radon huolestuttaa eniten
Nykyään Ari Ikonen tekee säteilyturvallisuusasiantuntijan töitä oman yrityksensä kautta, mutta taustalla on pitkä työrupeama käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta vastaavassa Posiva Oy:ssa. Hänen asiakkaansa ovat ydinenergiateollisuuden yrityksiä kotimaassa ja ulkomailla.
Ikonen työstää parhaillaan tietokirjaa radioekologiasta, jossa hän haluaa kuvata radioaktiivisuuden hyötyjä ja haittoja. Hän uskoo, että asiallinen tieto vähentää ihmisten aiheetonta huolestumista.
Ydinvoimaan liittyvien pelkojen sijaan hän pitää suurempana säteilyuhkana esimerkiksi maaperän radonia.
– Radioaktiivisuus ja säteily ovat osa luontoa. Varsinkin kivi- ja maa-aineksista vapautuva radonkaasu saattaa aiheuttaa sisäilmaongelmia rakennuksissa.
Esimerkiksi joillekin harjuille rakennettuihin taloihin voi maaperästä vapautua paljonkin radonkaasua.
– Ongelmia voi tulla, jos rakennuksen alapohja vuotaa, mutta seinät ja katto ovat tiiviit, Ikonen kuvaa.
Ei syytä pelkoon
Kun äiti kielsi salaattien syömisen suoraan kasvipenkistä noin kymmenenvuotiaalta Ari Ikoselta, hän ymmärsi, että jotain on tapahtunut. Oli vuosi 1986.
– Tšernobylin onnettomuuteen on sen jälkeen usein palattu. Asia, jota ei olisi pitänyt tapahtua, hän sanoo.
Ikonen on vieraillut itsekin alueella, eikä pidä tiedoista, jonka mukaan venäläiset ovat nyt sodan aikana kajonneet saastuneeseen maaperään.
– Sitä ei pitäisi koskaan tehdä. Onnettomuus ryhdisti kuitenkin tiedottamisen valmiutta ja säteilymittausta. Suomen säteilymääriä mitataan todella kattavasti nykyään.
Satakunnassa on kohta kolme toimivaa ydinvoimalaa ja ydinpolttoaineen loppusijoituspaikka. Ari Ikosen mukaan satakuntalaisten ei tarvitse huolehtia ydinvoimaan liittyvistä uhkista.
– Ei ole mitään syytä pelätä. Viranomaiset ovat varautuneet esimerkiksi ydinvoimaonnettomuuksiin, joita voidaan pitää suomalaisissa ydinvoimaloissa äärimmäisen epätodennäköisenä.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 22.4. kello 23.
Kuuntele tästä uusimmat Ylen radiouutiset Satakunnasta.
Lue täältä uusimmat Yle Uutiset Satakunnasta.
Lue myös: