Suomi hakee tänä keväänä Natoon, vai Suomi ei hae tänä keväänä Natoon?
En harrasta vedonlyöntiä mutta keskiviikon historiallisen eduskuntakeskustelun perusteella löisin vetoa, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä.
Suomi hakee Natoon ehkä hiukan rimpuillen, eikä täysin yksimielisenä ja tyytyväisenä, mutta hakee silti.
Yksistään niissä puolueissa, jotka ovat jo ilmoittaneet myönteisestä Nato-kannastaan, on 111 kansanedustajaa eli yli puolet. Näitä ovat siis kokoomus, RKP, perussuomalaiset, KD, nyt-liike sekä tänään myönteisestä kannastaan kertonut vihreä eduskuntaryhmä.
Suomen Nato-ratkaisun kannalta merkittävämpiä puheenvuoroja kuultiin kuitenkin puolueista, joiden kansanedustajat ovat aikaisemmin suhtautuneet Nato-jäsenyyteen etupäässä kriittisesti.
Suurin puolue SDP ilmaisi Natoon liittymisen tarpeen niin suoraan kuin vain voi – ilman, että sanotaan virallisesti ääneen "tahdon".
– On selvää, että Venäjän toiminta on tuonut Suomen monta askelta lähemmäksi sotilaallisen liittoutumisen välttämättömyyttä, muotoili eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.
Kun mukaan lasketaan Natoon aikaisemmin isoa hajurakoa pitänyt keskusta, nousee Natoon peruspositiivisesti suhtautuvien eduskuntaryhmien kansanedustajien määrä 181:een.
Puolueen ryhmänjohtaja Juha Pylväs kertoi keskiviikkona koko eduskuntaryhmän olevan tarvittaessa valmis Nato-jäsenyyden hakemiseen. Esimerkiksi keskustan Eeva Kalli kertoi keskiviikkona siirtyneensä Nato-jäsenyyden vastustajasta sen kannalle.
Tietenkään minkään näiden ryhmien edustajien ei voi kaikkien olettaa painavan kyllä-nappia. Tuskin mikään ryhmistä haluaa myöskään vaatia ryhmäkuria tällaisesta asiasta päättämiseen.
Silti suunta näyttää selvältä: Nato-hakemukseen myönteisesti suhtautuvien enemmistö on iso.
Nato-ratkaisu puun ja kuoren välissä
Empijöiden puheenvuoroissa kuultaa painiminen vaikean mutta vääjäämättömän kohtalon kanssa: Natoon meneminen ei houkuta, mutta vielä vähemmän houkuttaa yksin jääminen arvaamattomaksi hyökkääjäksi muuttuneen Venäjän armoille.
Ratkaisu Natoon hakemisesta on monelle valinta kahden huonon vaihtoehdon väliltä. Puheenvuoroissa viitattiin tuoreen puolustusselonteon viestiin siitä, että sekin olisi poliittinen valinta, jos Suomi jättäisi reagoimatta Venäjän toimiin.
Aikaisemmin Nato-jäsenyyttä tiukasti vastustanut Kimmo Kiljunen (sd.) sanoi yhtyvänsä presidentti Sauli Niinistön näkemykseen, jonka mukaan Suomen Nato-ratkaisu ei olisi ketään vastaan vaan Suomen turvallisuuden puolesta.
– Yhteinen turvallisuus on muuttunut yhteiseksi turvattomuudeksi, Kiljunen puntaroi riippumattomuuden aikaisempien perusteiden murenemista.
Eniten epäilyjä Natoon liittyminen sekä parissa kuukaudessa tapahtunut äkkikäännös suomalaisten Nato-kannoissa herättää vasemmistoliitossa.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo toisti havaintonsa, että liittoutumisen huonoista puolista, kuten Naton yhteisestä ydinasepelotteesta ja sen tuomista riskeistä ei ole puhuttu riittävästi.
Samoilla linjoilla oli ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.), jonka mukaan Suomessa käyty keskustelu Nato-jäsenyydestä on ollut historiatonta, perustuen pikemminkin lähikuukausien tapahtumiin kuin kauaskantoiseen analyysiin.
Vasemmistoliitto liittyisi tietyin ehdoin
Vaikka Nato-vauhti hirvittää, vasemmistoliitonkin eduskuntaryhmässä varaudutaan siihen, että Suomen jäsenyyshakemus on todennäköisesti pian taputeltu.
Poissuljettua ei ole sekään, että joku vasemmistoliitossa voisi äänestää Natoon liittymisen puolesta, tai vaikka ei kyllä-nappia painaisikaan, niin kenties tyhjää.
Nato-tien vääjäämättömyyttä kuvaa myös vasemmistoliiton keskiviikkona esittämä ehto: Saramon mukaan Suomen tulisi "Norjan ja Tanskan mallin mukaisesti punnita yksipuolisia rajoitteita, jos päätämme jäsenyyttä hakea".
Eli vasemmistoliittokin olisi pitkin hampain valmis Natoon, kunhan esimerkiksi ydinaseita ei tarvitsisi omalle tontille ottaa.