Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai aikaan pienimuotoisen paniikin Helsingin pörssissä. Kuten alla oleva kaavio näyttää, pörssin yleistä kehitystä kuvaava indeksi putosi muutamassa päivässä noin viidenneksen.
Paniikki laantui nopeasti yleiseksi huolestuneisuudeksi. Sodan ja pakotteiden vuoksi Suomen ja Euroopan talouksien odotetaan kasvavan aiemmin odotettua heikommin. Energian ja raaka-aineiden hinnat ovat voimakkaassa nousussa.
Kuluttajien luottamus ja ostovoima hiipuvat.
Tulevina viikkoina pörssiyhtiöt kertovat vuoden ensimmäisen neljänneksen tuloksiaan. Yle kysyi analyytikoilta, onko jo syytä hylätä toiveet hyvästä pörssivuodesta.
Nordean varallisuudenhoidon päästrategi Antti Saari ei kuulosta kovin toiveikkaalta.
– Ainakin Helsingin pörssissä rima alkaa olla korkealla. Näkymät ovat heikentyneet monen yhtiön kohdalla niin paljon, että vuoden alun tasoja korkeammalle on enää vaikea päästä.
Kuten alla oleva kuva kertoo, osakkeiden hinnat ovat noin kymmenyksen alempana kuin vuoden alussa.
Antti Saari sanoo, että alkuvuosi oli Suomessa synkempi kuin monessa muussa maassa. Koko maailman pörsseihin hajautettu osakesalkku olisi hänen mukaansa vain pari prosenttia miinuksella.
OP:n pääanalyytikko Antti Saari vaikuttaa hieman optimistisemmalta kuin täyskaimansa Nordealta. Vuosi ei hänen mukaansa ole menetetty.
– En vielä lähtisi sanomaan niin. Pitää muistaa, että keväällä 2020 tunnelmat olivat tässä vaiheessa vuotta murhaavan heikot. Mutta lopulta siitä tuli erittäin hyvä vuosi. Piensijoittajan kannattaa pitää päänsä kylmänä.
Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén muistuttaa, että viime vuonna pörssiyhtiöt tekivät ennätystuloksia. Se, yhdessä keskuspankkien nollakorkojen kanssa, tuki osakekurssien voimakasta nousua.
Alkuvuonna tulokset ovat Inderesin arvion mukaan kääntyneet pieneen laskuun. Viimevuotisten tuloslukujen saavuttaminen olisi Vilénin mukaan "torjuntavoitto".
– Tulosten kasvu tulee olemaan kiven alla, jos talousympäristö ei parane. Ja ilman tuloskasvua pörssillä on aika vähän ajureita mennä ylöspäin.
Nordea odottaa suurten pörssiyhtiöiden liiketulosten alkuvuonna jopa kasvaneen. OP:ssa taas arvioidaan kaikkien yhtiöiden yhteenlaskettujen voittojen jäävän hieman viime vuodesta.
– Ukrainan sota ei vaikuttanut merkittävästi vielä ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksiin, mutta se alkaa näkyä isolla joukolla yhtiöitä vuoden edetessä, OP:n Saari sanoo.
Vieläkö rytisee?
Pörssissä kärsivät alkuvuonna eniten ne, joilla on merkittävää Venäjään liittyvää liiketoimintaa.
Nokian Renkaiden valmistamista henkilöautojen renkaista noin 80 prosenttia on tehty Venäjällä. Pakotteiden vuoksi niitä ei saa enää tuoda EU-alueelle. Yhtiön osakekurssista on alkuvuoden aikana sulanut lähes 60 prosenttia.
Fortumilla on yhä miljardeja kiinni Venäläisissä laitoksissa sekä Itämeren kaasuputkessa. Yhtiön osakkeen arvosta on lähtenyt noin 40 prosenttia.
Venäjällä tai Valko-Venäjällä ovat vahvasti olleet myös Harvia, Aspo ja Olvi – ja tämä näkyy pörssikursseissa.
Analyytikoiden mukaan tällainen suora Venäjä-riski on jo pääosin huomioitu pörssikursseissa. Näin ollen myös dramaattisimmat kurssiliikkeet saattavat olla jo nähty.
– Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, mutta riski siitä, että tulisi uusia vastaavanlaisia pettymyksiä, on tällä hetkellä pienempi kuin helmikuussa, sanoo Nordean Saari.
OP:n Saaren mukaan suomalaisyhtiöiden liiketoiminta Venäjällä on useimmissa tapauksissa arvostettu nollaan.
– Vaikeampi kysymys, joka koskee melkein kaikkia yrityksiä, on inflaatiopaine, joka tästä kumpuaa.
Kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajalle
Raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nousseet sodan syttymisen jälkeen tuntuvasti. Nyt sijoittajat kuuntelevat yrityksiä herkällä korvalla, kuka pystyy viemään kustannukset myyntihintoihinsa – ja kuka ei.
–Ne, joilla on hinnoitteluvoimaa, tulevat pärjäämään tällaisessa ympäristössä hyvin. Ne, joilla sitä ei ole, pärjäävät huonosti, sanoo Inderesin Vilén.
OP:n Antti Saarella on näkemys toimialoista, joille voi syntyä ongelmia.
– Rakentaminen ja elintarviketeollisuus ovat nähdäkseni hyvin vaikeassa asemassa. Siellä hintojen nousu on voimakasta, mutta toisaalta pitkien hinnoittelusyklien vuoksi yhtiöt eivät voi hintoja voimakkaasti lyhyellä aikataululla nostaa, OP:n Saari sanoo.
Esimerkiksi lannoitteiden ja viljan hinnan nousu heijastuu koko elintarvikkeiden tuotantoketjuun. Rakennusala taas joutuu maksamaan enemmän puutavarasta ja metallirakenteista.
Nordean Saaren mukaan suomalaiset yhtiöt onnistuvat korvaamaan aiemmin Venäjältä tuodut raaka-aineet – mutta se maksaa enemmän.
Toisaalta osa yhtiöistä saattaa myös hyötyä tilanteesta. Osa konepajayhtiöistä voi saada uusia tilauksia, kun teollisuusyritykset rakentavat uusia tuotantolaitoksia Venäjän ulkopuolelle.
– Tässä tilanteessa on mahdollista löytää uutta bisnestä ja toisaalta menettää vanhaa, Antti Saari sanoo.