Suomen odotettaisiin todennäköisesti lähettävän joukkoja Baltiaan sekä osallistuvan alueen ilmavalvontaan, jos Suomesta tulee Nato-jäsen.
Näin arvioi puolustuspoliittisen osaston päällikkö Janne Kuusela Puolustusministeriöstä.
– Pitäisin hyvin mahdollisena, että rauhan aikana Suomen oletettaisiin osallistuvan Enhanced Forward Presence -joukkoihin jollakin tavalla sekä Baltian maiden ilmavalvontaan, Kuusela sanoo.
Nato-maat vuorottelevat Baltian ilmatilan valvonnassa, sillä Virolla, Latvialla ja Liettualla ei ole omia hävittäjiä.
Viron puolustusministeri Kalle Laanet näkisi mielellään Suomen tuoreet hävittäjät partioimassa Viron taivaalla.
– On erittäin tärkeää, että Suomi on juuri päättänyt hankkia 64 uutta F-35-hävittäjää. Olisi ilman muuta järkevää, että ne pyörähtäisivät tarvittaessa myös Viron ilmatilassa, Laanet sanoo Ylen haastattelussa.
Sotilasliitto Nato on vahvistanut läsnäoloaan itärajallaan sen jälkeen, kun Venäjä valtasi laittomasti Krimin niemimaan vuonna 2014. Virossa, Latviassa ja Liettuassa sijoitetuissa Enhanced Forward Presence -joukoissa on noin tuhat sotilasta useista eri Nato-maista.
Viron puolustusvoimien komentaja Martin Herem sanoi viime viikolla Svenska Ylen haastattelussa, että Suomesta olisi apua erityisesti merellä ja ilmassa.
– Nyt näemme uhan satojen kilometrien päästä. Suomen avulla näkisimme yli tuhannen kilometrin päähän. Se antaisi meille huomattavasti pidemmän varoajan, Herem toteaa Svenska Ylen haastattelussa.
Sotatilanteessa tärkeintä olisi huolehtia omasta puolustuksesta
Millainen olisi Suomen vastuu sotatilanteessa? Kuuselan mukaan se selviää täysin vasta kun Suomi liittyy Natoon ja tulee osaksi sotilasliiton puolustussuunnitelmaa.
Baltian puolustus on herkkä aihe Suomelle. Kuuselan mukaan käsitys siitä, että Suomen pitäisi Nato-jäsenenä ottaa suuri vastuu Baltian puolustamisesta, on virheellinen.
– En usko, että sodan aikana Suomelle annettaisiin erityisvastuuta minkään toisen valtion puolustamisesta. Lähtökohtana on se, että Suomen pitää ensisijassa huolehtia omasta puolustuksestaan ja omien suorituskykyjen puitteissa osallistua muiden maiden puolustamiseen, Kuusela sanoo.
Samaa mieltä ollaan Virossa.
– Tietääkseni Virossa ei ole erityisiä odotuksia sen suhteen, että Suomi ottaisi hoitaakseen Viron puolustamisen. Olennaisempaa on se, että olemme samassa yhteistyöverkostossa, meillä on yhteistä suunnittelua sekä sotaharjoituksia, puolustusministeri Laanet sanoo.
Jos pohjoisessa soditaan, meillä tulee olemaan kädet täynnä itsemme puolustamisessa.
Janne Kuusela
Naton odotetaan lisäävän joukkoja itärajalla
Virossa katsotaan, että suurin hyöty Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydessä olisi yhteinen puolustussuunnittelu, joka hyödyttäisi koko Itämeren turvallisuutta.
– Kun Ruotsi vahvistaa Gotlannin puolustusta, turvallisuusverkosto yltää myös Viron suuntaan. Me tiedämme jo nyt, että Venäjä ei tarkastele meitä kutakin erikseen, vaan kokonaisuutena, puolustusministeri Laanet sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Eoin Micheál McNamaran mukaan Baltian maat ovat hyvin riippuvaisia Nato-joukkojen tuomasta turvasta.
Nyt vaikuttaa siltä, että Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuun lopulla tullaan päättämään joukkojen ja raskaan sotakaluston lisäämisestä sotilasliiton itärajalla.
Uutista korjattu 24.4.2022 klo 14.26: Toisin kuin jutussa aiemmin virheellisesti kerrottiin, Baltian mailla on ilmavoimat. Tarkennettu juttuun, että Baltian mailla ei sen sijaan ole omia hävittäjiä, joilla hoitaa ilmavalvontaa.
Lue lisää:
Svenska Yle: Så här har Estland direkt militär nytta av ett finskt Natomedlemskap
Natoon vai ei? Kolme keskeistä perustelua Suomen Nato-jäsenyyden puolesta ja kolme sitä vastaan