Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vantaalainen Kimmo Viik harrasti lapsena futista ja pelasi koripalloa koulun välitunneilla, mutta vähitellen liikunta jäi pois hänen elämästään.
– Olin mieluummin älylaitteilla ja katselin Youtube-videoita.
Nykyään 17-vuotias Viik käy Tikkurilan lukion viestintälinjan ensimmäistä luokkaa ja haluaa taas saada liikunnan osaksi elämäänsä. Alkuun oli kuitenkin vaikea päästä yksin.
– Oli vähän ujoutta sen suhteen, että olisin huonommassa kunnossa kuin muut, niin se vähän esti sitä. Oli semmoinen mielikuva, että kaikki ovat jo treenanneet ja lähtevät paremmasta alkupisteestä kuin minä, niin tuntui vähän, että viitsiikö sinne mennä.
Koulunterveydenhoitaja vinkkasi Viikille Liikkuva opiskelu -hankkeesta, jonka kautta lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret saavat henkilökohtaista ohjausta liikuntaan. Hän päätti lähteä mukaan.
Ohjauksen kautta Viik on kokeillut muun muassa kuntosalitreeniä. Salilla olikin yllättäen hyvä ilmapiiri.
– Koulun kuntosalilla kannustettiin ja yritettiin auttaa, Viik kertoo.
Älylaitteet ja opiskelu vievät aikaa
Juuri älylaitteet ja ajanpuute ovat yleisiä syitä, jotka estävät nuoria liikkumasta, kertoo Vantaan kaupungin liikuntapalvelujen projektikoordinaattori Mari Alapappila.
– Lukio ja ammattikoulu vievät opiskelijoilta paljon aikaa, ja nuorilla ei aina ole selvää kuvaa siitä, missä mitäkin lajia voi harrastaa. He tarvitsevat apua liikuntamahdollisuuksien löytämiseen.
Nuorten liikkuminen on tänä päivänä pitkälti polarisoitunut. Pieni osa liikkuu erittäin paljon, kun taas monet liikkuvat vain vähän.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan vain 18 prosenttia lukiolaisista ja 15 prosenttia ammatillisista opiskelijoista liikkuu kouluikäisten suositusten mukaan tunnin päivässä.
Noin viidennes ammattikoululaisista on kärsinyt alaselän kivuista.
Raskaissa ammateissa pitäisi jaksaa eläkeikään asti
Tilanne huolestuttaa asiantuntijoita, koska nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä.
– Fyysisesti raskaita ammatteja opiskelevien pitäisi tehdä pitkä työura esimerkiksi hoiva- tai rakennusalalla. Voi olla, että kaikkien toimintakyky ei riitä eläkeikään saakka, sanoo Liikkuva opiskelu -hankkeen johtaja Antti Blom Opetushallituksesta.
Hyvä työkunto tarkoittaa myös henkistä hyvinvointia.
– Toki sillä on yhteys, miten hyvin voi töissä, että jaksaa tehdä työtä sekä fyysisesti että henkisesti, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Taina Pääkkönen.
Erityisesti vähän tai ei lainkaan liikuntaa harrastavat nuoret yritetään saada liikunnan pariin Liikkuva opiskelu -hankkeessa.
Koko Suomen lukioista 65 prosenttia ja ammatillisista oppilaitoksista 68 prosenttia on toiminnassa mukana. Vantaalla kaikki toisen asteen oppilaitokset osallistuvat siihen.
– Toisen asteen opiskelijoita on saatu hyvin mukaan lajikokeiluihin. On järjestetty esimerkiksi kuntosalin starttikurssia, juoksukoulua ja kunnossa inttiin kurssia, projektikoordinaattori Mari Alapappila Vantaan liikuntapalveluista kertoo.
Vantaalla toiminnalle on rahoitusta tällä haavaa kesäkuun loppuun saakka. Jatkosta ei ole vielä päätetty.
Vantaan uimahallit ja kuntosalit ilmaisia toisen asteen opiskelijoille
Vantaalla tarjotaan myös maksuton sisäänpääsy kaupungin uimahalleihin ja kuntosaleille kaikille niille, jotka opiskelevat Vantaan toisen asteen oppilaitoksissa, kotikunnasta riippumatta.
Lisäksi koulujen sisä- ja ulkokuntosalit sekä muut liikuntatilat ovat nuorten käytössä.
Joissakin oppilaitoksissa, kuten Vantaan ammattioppilaitos Variassa, on myös pingispöytiä ja boulderointiseiniä koulun yleisissä tiloissa. Niiden parissa opiskelijat saavat helposti liikuntaa vaikka tauon aikana.
Sulkapallo on parasta
Tikkurilan lukiossa opiskeleva Kimmo Viik löysi itselleen kaikkein mieluisimman lajin sulkapallosta. Ohjauksen avulla hän on onnistunut rytmittämään treenit osaksi arkeaan ja pitämään niistä kiinni.
– Aluksi koko liikkuminen romahti siihen, jos pari kertaa jäi väliin, mutta kun taustalla on ohjaaja, joka tukee ja auttaa, on helpompi pysyä rytmissä, enkä ole niin ankara itselleni.
Jos liikunta on osana elämää, taukoja tulee välillä, mutta niiden jälkeen voi taas jatkaa eteenpäin.
– Se on helpompaa, kun on ohjaaja, jolle voi lähettää viestiä tai kysyä jotain.
Nykyään Viik treenaa kahdesti viikossa, mutta pyrkii vielä lisäämään liikunnan määrää tulevaisuudessa.
– Aluksi treeni väsyttää, mutta kun se on tehty, se virkistää lopulta ja auttaa minua keskittymään myöhemmin koulujuttuihin ja muihin asioihin.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 26.4. kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi:
Vähäinen liikunta ja ylipaino usein syynä varusmiesten palveluksen keskeyttämiseen