Helsinkiläisen kerrostalon olohuoneen seinällä roikkuu vihreä kangas, jonka edessä istuu Hassan Kaafi Halane. Hän säätää mikrofonia oikeaan asentoon ennen kuin alkaa harjoitella keskusteluohjelman alkujuontoa.
Hän on kutsunut vieraita puhumaan kanssaan Suomen Nato-jäsenyydestä, joka on viime viikkoina puhuttanut – ja huolestuttanut – monia Suomessa asuvia somaleita.
Vieraat osallistuvat etänä Kaafi Halanen isännöimään verkkolähetykseen (siirryt toiseen palveluun). Niiden katsojamäärät liikkuvat sadoista muutamaan tuhanteen. Keskustelut käydään somaliksi Facebook Live -palvelussa.
Hassan Kaafi Halane antaa haastattelun suomeksi, mutta on varmuuden vuoksi pyytänyt paikalle lankonsa, jos ei muistaisikaan jotain sanaa suomeksi. Mitä hyökätä olikaan suomeksi?
– Somalialaisia pelottaa, jos Venäjä hyökkäisi Suomeen, kuvaa Kaafi Halane ystäviensä ajatuksia.
Hän on työskennellyt toimittajana Somaliassa ennen kuin pakeni Suomeen kahdeksan vuotta sitten. Somalia on yksi maailman vaarallisimpia paikkoja olla toimittaja.
Suomessa Kaafi Halane elättää itsensä ja kolmilapsisen perheensä taksikuskina. Hän on kuitenkin halunnut jatkaa myös toimittamista, koska kokee tärkeäksi levittää tietoa somaliksi ajankohtaisista asioista.
– Ohjelman tarkoituksena on lisätä Suomessa asuvien somalien tietoisuutta Natosta. Ihmiset ovat olleet huolissaan Natoon liittymisen seurauksista, kertoo Kaafi Halane.
Tilastokeskuksen mukaan somalin kieltä puhuu äidinkielenään 23 656 ihmistä, mikä tekee heistä viidenneksi suurimman vieraskielisten ryhmän Suomessa (2020) (siirryt toiseen palveluun). Heidän suomen kielen osaamisensa vaihtelee. Jotkut ovat tulleet vasta joitain vuosia sitten Suomeen, kun taas osa on syntynyt täällä. Tästä syystä läheskään kaikki eivät seuraa uutisia suomeksi vaan äidinkielellään.
Yliopistontutkija Matti Pohjonen Helsingin yliopistosta on tutkinut Itä-Afrikan sosiaalista mediaa, erityisesti Etiopian. Sosiaalisen median käyttöön vaikuttaa se, että somalialaiset ja etiopialaiset elävät sodan takia diasporassa eli hajallaan ympäri maailmaa.
– Diasporassa elävät seuraavat tyypillisesti useita uutislähteitä, joista saa tietoa omalla äidinkielellä. Sen lisäksi seurataan uutisia uuden kotimaan mediasta, sanoo Pohjonen.
Osalla lukutaito saattaa olla heikko, ja siksi uutisia on totuttu kuluttamaan visuaalisesti. Tästä syystä sosiaalisen median merkitys on somaliyhteisössä isossa roolissa.
– Visuaalinen media on tärkeässä roolissa niissä maissa, joissa lukutaito on huono. Tietoa haetaan videoista, koska se ei vaadi lukutaitoa, Pohjonen kertoo.
Tätä juttua varten tehtyjen taustahaastatteluiden perusteella ne, jotka ovat itse kokeneet sodan Somaliassa, ovat enemmän huolissaan kuin ne, jotka ovat syntyneet Suomessa.
Somalinuoret ovat innokkaita puolustamaan Suomea, erityisesti ne, jotka ovat käyneet armeijan Suomessa, kertoo Kaafi Halane.
– Jos Venäjä hyökkää, nuoret sanovat menevänsä armeijaan, hän toteaa.
Alas Ali: Moni somali pelkää Suomen liittymistä Natoon
Turkulainen Alas Ali saapui Suomeen vuonna 1992. Hän matkusti yksin 17-vuotiaana Moskovan kautta Suomeen pakoon Somaliassa riehunutta sisällissotaa. Ali kuuli muutama kuukausi Suomeen tulonsa jälkeen, että hänen Somaliaan jäänyt isänsä oli tapettu.
– Valitettavasti monilla somaleilla on kokemusta sodasta. Moni miettii, joutuuko taas lähtemään sotaa pakoon. Olemmeko me missään turvassa, kuvaa Ali Ukrainan sodan herättämiä tunteita.
Turun Lausteella asuva yrittäjä Alas Ali on demareita edustava kuntapoliitikko, minkä takia hän tuntee paljon ihmisiä ja moni on keskustellut sodan herättämistä ajatuksistaan hänen kanssaan. Osa on kertonut, ettei pysty enää kunnolla nukkumaan.
Aiemmin Ali on ollut kaksi vaalikautta Turun kaupunginvaltuustossa. Tänä vuonna hän tuli valituksi reilulla 500 äänellä Varsinais-Suomen aluevaltuustoon.
Alin mukaan monet sotaa paenneet somalit ovat kokeneet Suomen sotilasliittoon kuulumattomuuden lisäävän turvallisuuden tunnetta: suomalaista neuvottelutaitoa ja tahtoa puolustaa rauhaa arvostetaan.
– Monella on pelko, että jos Suomi liittyy Natoon, mitä siitä seuraa? Tuleeko naapurimaa hyökkäämään vai ei? Kun Suomessa puhutaan Natoon liittymisestä, ihmiset sanovat, ettei Suomi ole enää puolueeton. Suomi ei ole enää rauhanvälittäjä, kuvailee Ali Suomen somalien tuntoja.
Itä-Afrikkaa tuntevan yliopistontutkija Matti Pohjosen mukaan jälkikolonialismi ja historia vaikuttavat siihen, miten Yhdysvaltoihin suhtaudutaan. YK:n rauhanturvaajina toimineet amerikkalaiset sotilaat ovat osallistuneet 1990-luvulla taisteluihin Somaliassa.
– On olemassa vahva kriittisyys lännen ja Yhdysvaltojen tarkoitusperiin. Osa islamilaisesta liikkeestä on ollut länsimaisen imperialismin ja hegemonian vastaista, kuvaa Pohjonen lännen vastaisen ilmapiirin syitä.
Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kamppailivat vuosikymmenien ajan vaikutusvallasta Itä-Afrikan politiikkaan. Pohjosen mukaan kylmän sodan jälkipyykkiä puidaan vielä Somaliassa.
Lisäksi moni Suomen somaleista ei tiedä riittävästi Natosta, ja epävarmuus lisää pelkoja. Alas Alin mukaan väärä tieto leviää helposti, koska kaikki eivät seuraa uutisia suomeksi. Joku saattaa esimerkiksi pelästyä tulipalon aiheuttamaa savua ja luulla Venäjän aloittaneen hyökkäyksen.
Tutkija: Venäjä pyrkii nyt vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin Euroopan ulkopuolella
Onko vaarana, että levitetään tahallaan väärää tietoa esimerkiksi Natoon liittymisestä?
Helsingin yliopiston Pohjosen mukaan Venäjän vaikuttamisyritykset ovat viime aikoina vähentyneet länsimaisessa sosiaalisessa mediassa. Osin tämä johtuu siitä, että sosiaalisen median yhtiöt ovat ryhtyneet vastatoimiin.
Pohjosen mukaan Ukrainan sodan takia Venäjän-vastaisuus on Euroopassa nyt niin vahvaa, että ihmisten mielipiteisiin vaikuttaminen olisi hyvin vaikeaa. Tästä syystä Venäjä saattaa kohdistaa vaikuttamisyrityksensä sinne, missä se tuottaa paremmin tulosta, kuten Afrikkaan.
Tutkijan mukaan on tuoretta näyttöä (siirryt toiseen palveluun) siitä, että myötämielisemmin Venäjään suhtautuviin yritetään edelleen vaikuttaa, erityisesti muualla kuin Euroopassa.
– Mitä kauemmas mennään Euroopasta, Venäjän infovaikuttaminen voi olla sitä toimivampaa. Olisi loogista, että yritetään vaikuttaa maihin, jotka eivät ole täysin Venäjän vastaisia. Sitä ei ole kuitenkaan tutkittu niin kattavasti, koska mielenkiinto on kohdistunut vahvasti Eurooppaan.
Salaliittoteorioita tutkineen Helsingin yliopiston apulaisprofessorin Katja Valaskiven mukaan väärä tieto, tahaton tai tahallinen, leviää tehokkaasti sosiaalisessa mediassa. Ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota valheeseen kuin totuuteen, sillä valhe on yllättävä.
– Sellaisissa yhteisöissä, joissa koetaan ulkopuolisuutta tai koetaan, että ympäristö ei hyväksy, uskotaan helpommin esimerkiksi salaliittoteorioihin. Kun ei pääse joukkoon, on vaikea erottaa, mikä on oikeaa sortoa ja mikä disinformaatiota, Valaskivi sanoo.
Epäluuloista huolimatta useampi tätä juttua varten haastateltu somali kertoi kannattavansa Natoon liittymistä, koska sen ajatellaan takaavan avun Suomelle sodan uhatessa.
Facebookissa ajankohtaisista asioista somaleille kertova Hassan Kaafi Halane kiteyttää ajatuksensa Suomen Natoon liittymisestä näin:
– Suomi on pieni maa. Kuka tulee apuun, jos Venäjä hyökkää?
Voit keskustella aiheesta torstaihin 28. huhtikuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: