Kun on saanut lapsen, saattaa esimerkiksi väsymyksen, kuormituksen tai oman ajan puutteen seurauksena kokea kielteisiä tunteita vanhemmuudesta. Myös lapsen saamisen katuminen ei ole mitenkään epätavallista.
– Joskus ajatukset ja reaktiot voivat tulla vanhemmalle itselleenkin yllätyksenä. Sitä voi kokea vanhempikin, joka on hartaasti toivonut perheenlisäystä, kertoo Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntija Rozjin Rokhzad.
Yllätyksenä vanhemmille voi tulla se, miten sitovaa arki lapsen kanssa on – kun joutuu yhtäkkiä olemaan tavoitettavissa kellon ympäri myös yöaikaan.
– Negatiivisiin tunteisiin on kytköksissä myös väsymys ja uupuminen. Se on oravanpyörä, että kun olet väsynyt ja uupunut, niin silloin saattaa herkästi kokea kielteisiä tunteita ja ajatuksia.
Rokhzad muistuttaa, että vanhemmuudessa on tunteita laidasta laitaan, eikä ole oikeita tai vääriä tunteita. Kielteisistä tunteista lasta kohtaan ei pitäisi tuntea häpeää.
– Vanhemmat ovat inhimillisiä olentoja. On todella tavallista tuntea negatiivisiakin tunteita lasta kohtaan ja oma lapsi saattaa ärsyttää. Ne ovat ihan hyväksyttyjä tunteita.
Rokhzad kuitenkin lisää, että kielteiset tunteet eivät kuitenkaan koskaan saa muuttua teoiksi.
– Jos kokee, että haluaa satuttaa omaa lastaan ja hiipii mieleen ajatus, että se voi toteutua, niin on tärkeää puhua tunteista ääneen ja hakea ajoissa apua.
Aihe yhä tabu
Kielteiset tunteet, kuten vanhemmuuden katuminen on yhä Rokhzadin mukaan tabu.
– Kielteisistä tunteista vanhemmuudessa pitäisi pystyä puhumaan avoimemmin. Vanhempien pitäisi pystyä häpeilemättä sanoa, että on raskasta tai nyt minä en jaksa ilman syyllistämisen pelkoa.
Yksi syy asiasta vaikenemiseen voi olla Rokhzadin mukaan siinä, että ulkopuolelta tulee vääristyneitä ja epärealistisia paineita ja odotuksia siitä, minkälainen on hyvä vanhempi.
– Jos tuo esille, että on väsynyt tai ei jaksa, se tulkitaan helposti huonompana vanhemmuutena tai huonona asiana, vaikka sen ei pitäisi mennä niin.
Rokhzadin mukaan sekä isä että äiti kokevat vanhemmuudesta katumusta, mutta erityisesti äitien kohdalla siitä vaietaan. Äidillä ei tavallaan saisi olla oikeutta olla väsynyt vauva-arkeen, hektiseen arkeen tai ylipäätään vanhemmuuteen.
– Se on valitettavasti niin, että äiti ei saisi puhua asiasta ääneen, vaikka äidilläkin pitäisi olla siitä oikeus puhua.
Puhu asioista ääneen
Rokhzad kannustaa kaikkia puhumaan asioista ääneen, jos katuu lapsen saamista tai kokee muuten kielteisiä tunteita. Tukea saa esimerkiksi Väestöliiton kautta. (siirryt toiseen palveluun)
Erityisen tärkeää ääneen puhuminen on silloin, kun kielteiset tunteet vanhemmuudessa alkavat vaikuttaa elämän muihinkin osa-alueisiin tai omaan mielialaan.
– Ensinnäkin voi puhua ääneen kumppanin tai ystävän kanssa tai hakea apua esimerkiksi neuvolasta. Silloin saattaa huomata, ettei ole yksin näiden tunteiden kanssa ja muutkin vanhemmat voivat samaistua tunteisiin.
Rokhzad lisää, että jokainen vanhempi yrittää varmasti parhaansa ja jokaisella on omat voimavarat.
– Kielteisistä tunteista ei kannata tuntea huonoa oloa. Ne ovat usein myös tunteita, jotka ovat ohimeneviä.
Oletko kokenut katumusta lapsen saamisesta? Tai oletko kokenut muuten kielteisiä tunteita vanhemmuudesta? Kerro meille kokemuksestasi. (siirryt toiseen palveluun) Teemme aiheesta juttua.
Voit keskustella aiheesta 28.4. klo 23:een asti.
Lue myös: