Eurooppaan saattaa syntyä Koreoiden kaltainen jäätynyt konflikti, jos Venäjä ja Ukraina eivät löydä sopua neuvottelupöydässä. Tällöin taistelut ehkä taukoavat, mutta lopullisen rauhan ehdot jäävät epäselviksi.
– Pohjois-Korea–Etelä-Korea-tyyppinen tilanne, jossa lopetetaan sotiminen, mutta mitään ei sovita. Tämä voi Venäjälläkin olla takaraivossa kylmää sotaa ajatellen. Iso kysymys on se, kuinka paljon jäädytetään ja kuinka paljon tulitauko aloittaa aidot poliittiset neuvottelut, sanoo konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ohjelmajohtaja Ville Brummer.
– Vaikka neuvotteluissa saavutettaisiin jonkinlaisia voittoja esimerkiksi vankien vaihdosta, humanitaarisista käytävistä, tulitauosta ja jopa jonkinlaisesta rauhansopimuksesta, niin aina on riski, sitoudutaanko niiden toimeenpanoon, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen.
Brummer ja Karjalainen kommentoivat Ukrainan tilannetta Ylen aamun ja radion Ykkösaamun haastatteluissa. Molemmat näkevät, että Ukrainan ja Venäjän välinen pattitilanne vaikuttaisi koko Euroopan vakauteen.
– Esimerkiksi jos rajoista on kiistaa tai rajahallinta ei ole hyvää, sillä on välittömiä vaikutuksia. Kansainvälinen rikollisuus pääsee leviämään epävakailta alueilta kohti Eurooppaa, sanoo Karjalainen.
Brummerin mukaan Euroopassa tulee nyt pohtia, miten Venäjän kanssa tullaan toimimaan jatkossa.
– Venäjän perusajatus siitä, että on jonkinlaisia "buffer zoneja", suojavyöhykkeitä lännen ja Venäjän välissä. Se on asia, mitä ei tulevaisuudessa enää tule. Se on asia, joka Euroopassa pitää neuvotella uusiksi.
Rauhaneuvotteluille ei ole vielä edellytyksiä
Maalis–huhtikuun vaihteessa diplomaatit keskustelivat Turkin johdolla rauhasta Venäjän ja Ukrainan välillä. Butšan siviilisurmien paljastumisen jälkeen sota on kuitenkin ottanut uusia kierroksia etenkin Itä-Ukrainassa. Puheet rauhasta ovat korvautuneet viittauksilla kolmannen maailmansodan uhkaan.
Asiantuntijoiden mukaan neuvottelupöytää ei nähdä mielekkääksi vaihtoehdoksi niin kauan, kun voittoja voidaan saada myös sotatantereella: Venäjä hakee tällä hetkellä voittoja Itä-Ukrainasta. Ukraina puolestaan luottaa puolustukseensa lännen vankkumattoman tuen takia.
Jonkinlaisen ratkaisun avaimet saattavat löytyä Mariupolista, joka nousi puheeksi myös YK:n pääsihteeri António Guterresin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin välisessä tapaamisessa tiistaina.
– Mariupolin siviilien evakuointi oli isosti esillä. Tämä voisi olla konkreettinen aihe, josta voitaisiin sopia. Se voisi parhaimmillaan edistää neuvotteluja myös jatkossa.
– Olen kuitenkin aika skeptinen siitä, miten suuria saavutuksia voidaan saada. Enemmänkin kyse on siitä, että pala palalta luodaan luottamusta prosessiin, Karjalainen sanoo.
Lue myös:
Lue Ukrainan sodan viimeisimmät uutiset tästä päivittyvästä artikkelista
YK:n pääsihteeri tapasi ulkoministeri Lavrovin – ei rauhanneuvotteluita näköpiirissä