Hyppää sisältöön

Lumi kertoo, millaiseksi elämä pohjoisessa on muuttumassa, ja siksi suomalaisia pyydetään apuun lumitutkimukseen

Kilpisjärvellä lumikuoppia voi vielä kaivaa paksuun lumeen, mutta muualta Suomesta kansalaishavaintoja odotetaan viimeistään ensi talvena. Nyt tutkijoita kiinnostavat eritoten lumipeitteessä olevat jääkerrokset.

Lumitutkija Sirpa Rasmus muistuttaa, että lumikuoppa pitää kaivaa koskemattomaan lumeen, jota mikään ei ole sotkenut. Kuva: Annu Passoja / Yle
Annu Passoja

Kilpisjärvellä lumikinokset kimaltavat vielä yli 80 sentin paksuisina, kun geofyysikko Sirpa Rasmus kaivaa lumikuoppaa tutkiakseen kinoksen kerroksia.

Pinnassa on tiivistä, sulavaa kevätlunta ja lumipeitteen alaosassa paksu kerros niin sanottua syväkuuraa. Haurasta lunta, joka kertoo pitkistä pakkasjaksoista. Puolivälin paikkeilla on myös selvä kirkkaan jään kerros.

– On tullut aika paljon joko sadevettä tai sulamisvettä, joka on sitten jäätynyt paikalleen, Rasmus kertoo pystysuoraa lumiseinää silmäillen.

Juuri jäiset kerrokset kiinnostavat nyt tutkijoita ja myös poronhoitajia.

– Poronhoidossa lumen rakenne on hyvin tärkeä. Onko sellaisia jääkerroksia, joista poro ei pääse kaivamaan läpi tai onko jäätä jäkälän pinnassa, kertoo Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa työskentelevä Rasmus.

Poronhoitajien tuntemus on, että jäätä on entistä useammin esimerkiksi talvisten vesisateiden seurauksena. Havaintoja tarvitaan kuitenkin paljon enemmän, jotta lumipeitteen muutoksista osataan sanoa varmuudella jotain.

Lumilapio, mitta ja omat sormet riittävät

Kansalaishavaintoja lumesta ja erityisesti lumen rakenteesta toivotaankin eri puolilta Suomea viimeistään ensi talvena. Lapin yliopiston Arktinen keskus, Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus avasivat muutama viikko sitten havainnoille nettialustan, jolla myös neuvotaan eri lumikerrosten tunnistamiseen.

Videolla Sirpa Rasmus näyttää, miten omalla kädellä ja kynän avulla voi tutkia lumikerroksia.

Havaintojen perusteella osataan valmistautua porotaloudelle tai maa- ja metsätaloudelle koituviin hankaluuksiin. Suomen ympäristökeskus käyttää kansalaishavaintoja myös satelliittikuvien tulkinnan parantamiseen.

– Esimerkiksi tällainen keväinen lumipeite voi olla vaikea tulkittava, koska siinä on epäpuhtauksia ja epätasaisuutta. On hyvin tärkeää saada tietoja siitä, millaista lumi oikeasti on, jotta satelliitit voisivat tulevaisuudessa kertoa olosuhteista entistä paremmin, Rasmus toteaa.

Rasmuksella on lumen rakennetta, syvyyttä, tiiviyttä ja vesiarvoa havainnoidessaan kaksi lumilapiota, lumivyörysondi, rautakaupan taittomitta, litran mitta ja lämpömittari. Kansalaishavainnoitsijalle riittää lumilapio ja omat sormet. Kynänkin voi ottaa avuksi jääkerrosten tunnistamiseen.

Eri puolilta tulevista havainnoista olisi suuri apu, sillä tähän asti lumipeitteen rakennetta on tutkittu säännöllisesti vain Ilmatieteen laitoksen Sodankylän tutkimusasemalla. Siellä lumikuopat kaivetaan viikottain.

Kilpisjärvi on nyt Suomen lumisin paikka. Ilmastonmuutoksen myötä sademäärät lisääntyvät, mikä Lapissa tietää entistä runsaampaa lumipeitettä. Lumipeitteeseen tulee kuitenkin entistä useammin jääkerroksia esimerkiksi talvisten vesisateiden seurauksena tai routaantumattomaan maahan sataneen lumen jäätyessä. Kuva: Annu Passoja / Yle

Homeet viihtyvät lumen lämmössä

Lumen tutkimuksessa skaala on laaja. Toiset tutkivat lumikiteen kasvamista, toiset lumipeitteen satelliittihavainnointia. Eniten lumitutkimusta on Keski-Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa, maissa joissa on vuoristoseutuja ja tarve lumivyöryriskin tunnistamiselle lumen havainnoinnin ja tietokonemallinnuksen avulla.

Nyt suurin kiinnostus on ilmastonmuutoksen seurauksissa, siinä riittääkö laskettelurinteisiin ylipäätään enää luonnonlunta.

Skandinaviassa lumipeitteen muutokset vaikuttavat moniin keskeisiin elinkeinoihin. Jos porot eivät saa kaivettua jäkälää, niiden talviruokintaa pitää lisätä. Myös maataloudelle voi olla tiedossa hankaluuksia.

– Lumi on tehokas lämmöneriste ja jos se tulee routaantumattomaan maahan, niin maa pysyy sulana pitkän aikaa. Silloin taudinaiheuttajat ja homeet pystyvät elämään lumen alla jopa koko talven.

Jos maa ei ehdi routaantua ennen lumentuloa, se voi myös jäädä liian pehmeäksi metsäkoneille eikä talvinen puunkorjuu enää onnistu. Metsäkoneyrittäjät ovat jo joutuneet pistämään korjuuaikatauluja uusiksi ja säätämään kalustoaan sopivammaksi pehmeään maastoon.

Puutkin kaatuvat talvimyrskyssä helpommin, jos routa ei sido puita kiinni juuristaan.

Linkki lumihavaintojen verkkopalveluun. (siirryt toiseen palveluun)

Lue lisää:

IPCC:n ilmastoraportti: Toivoa on, mutta se vaatii toimia – suurten päästövähennysten lisäksi hiiltä pitää poistaa ilmakehästä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt pohjoisessa voimakkaat - poronhoito uhattuna

Näin talvien lumisuus on muuttunut 40 vuodessa

Suosittelemme sinulle