Hyppää sisältöön

Kyberturvallisuuden asiantuntija tiivistäisi tiedustelutoimintaa: Siviili- ja sotilasuhkien erottaminen entistä vaikeampaa

Suomen ja Ruotsin tiedustelupalvelut varautuvat Venäjän vaikutusyrityksiin Nato-ratkaisun aikana.

A-studiossa keskiviikkona vieraillut kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta tiivistäisi tiedustelua entisestään.
Päivi Suikkanen
Avaa Yle-sovelluksessa

Siviili- ja sotilasuhkien erottaminen on entistä vaikeampaa, arvioi kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta. Hänen mielestään kannattaisi pohtia, tuleeko Suomessa olla erilliset siviili- ja sotilastiedustelut.

– Jos VR:n järjestelmä hakkeroidaan niin, että järjestelmät eivät toimi eivätkä junat liiku esimerkiksi liikekannallepanon aikana, onko kyseessä siviilitoiminnasta vai sotilasuhkasta tai molemmista, Limnéll pohtii.

A-studiossa keskiviikkona vieraillut Limnéll ehdottaa, että kahden erillisen tiedustelutoimijan sijaan olisi yksi yhtenäinen toimija. Operatiivisella ja taktisella tasolla voisi olla siviili- ja sotilaselementtejä.

Sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön johtaja Petri Knape muistuttaa, että Suomessa siviili- ja sotilastiedustelijoilla on jo nyt erittäin hyvää yhteistyötä. Knapen mukaan eri osapuolet ovat nykymalliin tyytyväisiä.

– Nykyaikainen tiedustelulaki sekä sisä- ja puolustusministeriöiden strategisella tasolla tapahtuva ohjaus auttavat tiedonhankintaa. Myös raportointi eduskunnan suuntaan tapahtuu yhtä jalkaa, Knape sanoo.

Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari (sd.) sanoo, että vuonna 2019 voimaan astuneen tiedustelulain valmisteluvaiheessa oli selvää, että turvallisuus on kokonaisuus.

– Yksi tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävä on tiedustelutoiminnan painopisteiden arviointi. Mielestäni tiedustelun kokonaisuus on oikein asetettu ja osa-alueet on riittävän tarkasti myös lakiin kirjoitettu. Siviilipuolen viranomaisilla on omat toimivaltuutensa, ja sotilailla omansa. Yhteistyö on katettu näiden välillä riittävällä tavalla, Kari arvioi.

Suomi ja Ruotsi varautuvat Venäjän vaikutusyrityksiin ja kasvavaan tiedustelutoimintaan Nato-ratkaisun aikana. Maiden turvallisuuspalveluiden mukaan Venäjä ei ole ainakaan tähän mennessä kohdistanut poikkeuksellisia vaikuttamisyrityksiä.

Suomen, Ruotsin ja Norjan tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden päälliköt tapasivat keskiviikkona Suomessa Suojelupoliisin ja Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa.

Katso koko keskiviikon A-studio Yle Areenasta.

Lue lisää:

Supo ja Säpo: Suomi ja Ruotsi varautuneet Venäjän vaikutusyrityksiin, mutta toistaiseksi ollut rauhallista

Viime viikon palvelunestohyökkäykset olivat mahdollista esimakua – Suomessa on varauduttava Venäjän vaikuttamiskampanjaan, sanoo Supon päällikkö

Suosittelemme sinulle