Fortumin tytäryhtiö Uniper on joutunut kiusalliseen tilanteeseen, kun Venäjä vaatii maksua kaasusta ruplissa. Uniper maksaa kaasua toistaiseksi euroissa, mutta miettii toisenlaista järjestelyä.
Talouslehti Financial Times kertoi eilen, että monet suurista eurooppalaisista energiayhtiöistä olisivat taipumassa Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin vaatimukseen maksaa kaasutoimituksista ruplissa.
Joukossa oli lehden mukaan myös saksalainen Uniper, jonka omistajiin kuuluu suomalainen Fortum. Fortumin suurin omistaja on Suomen valtio.
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) selitti torstaina Fortumin ja Uniperin toimintaa.
– Uniper on saksalainen yhtiö. Se on Saksassa listattu pörssiin ja noudattaa Saksan lakia. Yhtiöillä on korkean tason dialogi Saksan päättäjien kanssa.
Saksan on Tuppuraisen mukaan vaikea irrottautuu venäläisestä energiasta.
– Kysymys on Saksan politiikasta ja energiapolitiikasta. Saksa on hyvin riippuvainen kaasusta ja kysymykset kaasusta irrottautumisesta ovat saksalaiselle yhteiskunnalle hyvin vaativia.
Valtio ei Tuppuraisen mukaan voi suoraan puuttua yhtiöiden ratkaisuihin.
– Me emme neuvottele valtiona sopimuksia Gasumin puolesta, Fortumin puolesta saati Uniperin puolesta, vaan nämä ovat yhtiöiden omia sopimuksia.
Tuppuraisen mukaan Suomen valtio on linjannut, että venläistä kaasua Suomeen ostava Gasum ei maksa ruplilla vaan pitäytyy euroissa.
Eurooppalaiset yhtiöt ovat päätyneet monenlaisiin versioihin, miten ne jatkavat kaasusta maksamista Venäjälle.
Tuppurainen sanoo odottavansa, että ensi viikon EU-ratkaisuissa tähän löytyisi selkeä, yhteinen linja.
EU-komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis sanoi FT:n haastattelussa keskiviikkona, että vaikka yhtiöillä olisi oikeus tulkita kaasusopimuksiensa määräyksiä haluamallaan tavalla, niiden tulisi hänen mielestään pitäytyä niissä kirjaimellisesti.
– Hinnoista on sovittu euroissa ja dollareissa. Joten maksatte kaasusta euroissa, hän kommentoi FT:lle tietoja eurooppalaisyhtiöiden toimista.
Myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi, että kaasutoimitusten maksaminen ruplilla rikkoo EU-pakotteita, jos alkuperäisessä sopimuksessa ei ole sovittu maksuista ruplina.
Fortum: Uniper maksaa jatkossakin euroilla, professori: "Kikkailua"
Fortum perustelee tytäryhtiönsä toimintaa lähes samoin sanoin Tuppuraisen kanssa.
– Saksa on erittäin riippuvainen kaasuntuonnista ja kuten maan hallitus on useampaan kertaan todennut, venäläisestä kaasusta luopuminen nopealla aikataululla ei ole mahdollista, yhtiö toteaa medialle toimittamassa lausunnossaan.
Fortum sanoo lausunnossaan, että Uniper maksaa “uuden maksumekanismin käyttöönoton jälkeenkin" kaasusta euroissa.
FT:n mukaan kyse on järjestelystä, jossa eurooppalaiset yhtiöt maksaisivat Gazprom-pankille euroissa. Se muuttaisi maksut rupliksi toisilla, eurooppalaisyhtiöiden nimiin avatuilla tileillä.
Kyseessä on Venäjän kaasuyhtiö Gazpromia varten luotu pankki. Se on toistaiseksi jätetty pakotteiden ulkopuolelle.
– Uniper käy keskusteluja sopimuskumppaninsa Gazpromin kanssa uuden maksumekanismin käyttöönotosta. Seuraavan kerran kaasumaksuja suoritetaan yhtiön sopimusten mukaisesti toukokuun lopussa, yhtiön lausunnossa lukee.
Ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan maksuliikenne on “teknistä kikkailua”, jossa maksut kuitenkin lopulta ovat ruplissa.
Hän sanoo, että ruplan kurssi on joka tapauksessa keinotekoinen eikä määräydy markkinoilla.
Venäjän vaatimukset ruplamaksuista nähtiin aiemmin maan yrityksenä vahvistaa oman valuuttansa arvoa. Tynkkynen ei näe niillä muuta painoa kuin yrityksen hajottaa Euroopan yhtenäisyyttä.
Hän arvostelee Uniperin ja muiden yhtiöiden toimia kovin sanoin.
– Väärä suunta, jos ajatellaan eurooppalaista turvallisuutta ja demokratian puolustamista. Euroopan pitäisi estää energiafirmoja toimimasta näin.
Tynkkynen: Energiafirmojen ei pitäisi antaa sanella tahtia
Tynkkynen sanoo, etteivät yritysten toimet toisaalta yllätä. Energiateollisuus on hänen mukaansa Euroopassa ollut isännän eikä rengin asemassa, vaikka asetelman pitäisi olla toisinpäin.
Hänen mukaansa valtioiden pitäisi pystyä toimimaan EU:n intressien mukaisesti, eikä antaa energiafirmojen sanella tahtia.
Kaikkien maiden pitäisi sen sijaan luoda tiukka politiikka, että Putinin vaatimuksiin ei suostuttaisi, hän sanoo. Samalla pitäisi laatia yhtenäiset askeleet, että Venäjän energiavirroista päästäisiin irti.
– On omiaan hajottamaan Euroopan yhtenäisyyttä, kun Putin näkee, että menemme hänen pillinsä mukaan.
Valtion omistamien yritysten ohjauksesta vastaavan ministeri Tuppuraisen toiminnassa on Tynkkysen mielestä “äärimmäinen ristiriita”. Ministeri linjasi eilen keskiviikkona Suomen kieltäytyvän valtiona Venäjän vaatimuksista.
Tynkkysen mukaan valtioiden pitäisi pyrkiä ohjaamaan energiayhtiöitään kriisitilanteessa.
Hän sanoo, että Venäjä on tietoinen energiateollisuuden lobbausvallasta. Esimerkiksi Saksa ei ole kyennyt viemään energiasanktoita eteenpäin.
Tynkkynen ei usko, että Venäjä voisi sulkea kaasuhanat kaikilta mailta, jotka eivät suostu vaatimuksiin ruplamaksuista. Maa on jo ilmoittanut katkaisevansa kaasutoimitukset Bulgarialta ja Puolalta.
– Sitä venäjä ei pysty tekemään, kaasutulot ovat niin merkittävät, hän sanoo.
Suomea kaasuhanojen sulkeminen ei joka tapauksessa hetkauttaisi, sillä vain kuutisen prosenttia energiansaannista on kaasua.
– Suomi ei joutuisi katastrofiin, jos kaasuntulo loppuisi.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 29.4. kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Korjattu 28.4. kello 18.55: Muutettu kuvatekstissä Tynkkysen titteli apulaisprofessorista professoriksi.