Hyppää sisältöön

Kasassa jo 53 600 tumppia – itsekin tupakoiva Arja Grek suuttui nurmikolla lojuvista natsoista ja alkoi siivota

Lakiuudistus voi pian velvoittaa tupakkayhtiöt järjestämään kaduille tumppiroskikset ja maksamaan kustannukset maatumattoman jätteen aiheuttamisesta.

Arja Grek polttaa tupakkaa parvekkeellaan.
Arja Grek on siivonnut lähiöiden pihoja jo kolme vuotta. Häntä kiinnostaa, miten paljon maatumatonta jätettä on ympäristössä. Hän on kehittänyt tavan seurata keräämiensä tumppien määrää.

Arja Grek kurottuu noukkimaan ties monennenko tupakantumpin mikkeliläisen kerrostalon pihanurmelta. Hän ei itse asu tässä talossa, mutta naapurin mies huikkasi pari päivää sitten parvekkeelta, että talon edusta on täynnä tumppeja.

Naapurustolle roskakeräinten kanssa kulkeva Grek on tuttu näky. Hän on siivonnut asuinalueensa pihoja, bussipysäkkejä ja katuja kolme vuotta. Työ sai alkunsa, kun hän asui vielä toisessa mikkeliläisessä lähiössä.

– Naapurissani asui perhe, joka nakkeli tupakantumppinsa suoraan parvekkeelta kadulle. Sotku oli kauhea ja päätin, että nyt riittää. Puin kumihanskat käteen ja lähdin keräämään tumppeja.

Kun lumi suli, Grekin kotitalon parvekkeiden alla oli hänen omien sanojensa mukaan “tupakantumppimatto”. Nyt hän on siivonnut alueen jo kahdesti. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Natsoja tuli hetkessä valtava kasa. Pian Grek huomasi siivoavansa naapurustoa laajemmaltakin. Roskaämpäriin päätyvät myös esimerkiksi purukumit.

Nimenomaan tupakantumpit ovat kuitenkin siivousvimman alkulähde. Harmittoman näköinen natsa on selluloosa-asetaattia eli muovia. Se hajoaa, mutta ei maadu.

– Ihmisten pitäisi ajatella vähän enemmän vesistöjä ja lintuja. Luonto antaa meille niin paljon, että meidän pitäisi kunnioittaa myös luontoa.

Natsoista luontoon päätyvät tumppiin suodattuneet kemikaalit: esimerkiksi kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä.

Tupakantumpit ovat Suomen rantojen yleisin roska.

Grek on yrittänyt itse olla tupakoimatta. Läheisen kuolema ajoi hänet aloittamaan uudelleen. “Nyt tupakkaa menee vielä enemmän kuin ennen taukoa,” Grek sanoo. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Kalat kuolivat tumpin myrkkyihin

Grek siivoaa tumppeja kaduilta ympäri vuoden. Asuinalueen vaihtuessa viime talvena siivoamisessa oli muutaman viikon tauko.

– Oli pieni kynnys lähteä uusien naapureiden silmien alle roskakeräinten kanssa, Grek sanoo.

Hiljainen käyskentely omaan tahtiin pitkin lähiötä on Grekille sopivaa liikuntaa. Hänellä on vikaa niin selässä, lonkissa kuin polvissakin, joten varsinainen lenkkeily ei onnistu. Aikaakin siivoamiseen on, sillä Grek on työtön.

Grek tuntee tupakan luontoon päätyvät myrkyt hyvin, sillä hän on itsekin tupakoitsija. Siksi hän kokee myös vastuuta nähdessään natsoja kaduilla.

– Keräisin näitä kyllä vaikka lopettaisinkin tupakanpolton. On niin karmean näköistä, kun tumppeja lojuu ympäriinsä.

Grek käyttää juomatölkkien avausklipsejä apuna laskiessaan tupakantumppien määriä. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Suomessa ympäristöön päätyy yli kaksi miljardia tumppia vuosittain. Kansanterveysjärjestö Suomen ASHin toiminnanjohtaja Mervi Haran mukaan Suomessa ei ole tutkittu, millaisia vaikutuksia tumpeilla on järviin ja jokiin.

Hara kertoo kuitenkin esimerkin amerikkalaistutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun), jonka avulla voi hahmottaa tumpeissa olevien aineiden haitallisuutta.

Yhtä tupakantumppia pidettiin vuorokauden ajan litrassa vettä. Sen jälkeen veteen laitettiin kaloja. Veteen liuenneet myrkyt tappoivat 96 tunnissa puolet sekä suolaisen että makean veden kaloista.

Paitsi, että Arja Grek siivoaa tumppeja kaduilta, hän yrittää houkutella ihmisiä käyttämään tuhkakuppeja. Viimeksi pari päivää sitten Grek vei naapurirappuunsa tarjolle kaksi isoa lasipurkkia.

Pitääkseen huolen, etteivät omat natsat päädy kaduille, hän kantaa käsilaukussaan mukana minituhkakuppia. Se on vanha lääkepurkki, jonka kansi on niin tiivis, että tukahduttaa käryävän natsan.

Grek on koristellut purkin lehdestä leikkaamallaan kukkakuvalla.

– Pari vuotta sitten tein näitä kymmeniä ja jaoin niitä ihmisille kaupan edustalla erään tapahtuman yhteydessä. Mutta ne eivät oikein kelvanneet kenellekään. Ihmiset pelkäsivät, että muovipurkki sulaa.

Miniroskiksena toimivat ilmatiiviit purkit, jonka hapettomassa tilassa natsa sammuu. Grek on kantanut miniroskista mukanaan jo vuosia. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Kaduille tumppiroskiksia, joiden ylläpidon maksavat tupakkayhtiöt

Jos EU:n kertakäyttömuovidirektiivin käyttöönotto Suomessa toteutuu suunnitellusti, Grekin urakka saattaa helpottua. Direktiivi pakottaa tupakkayhtiöt vastuuseen tuottamastaan muovijätteestä. Käytännössä se voisi tarkoittaa, että tupakkayhtiöt järjestäisivät tavalla tai toisella tupakantumpeille omat roskikset yleisille paikoille ja vastaisivat myös roskisten tyhjentämisestä.

Suomen ASH:in toiminnanjohtaja Mervi Haran mielestä ei ole hyvä, jos tupakkayhtiöt pääsevät itse tuomaan roskapönttöjä kaduille. Vaikka tupakkayhtiöt eivät saa laittaa logojaan roskisten kylkeen, Hara on varma, että ne keksivät keinon mainostamiseen siivoamisen yhteydessä.

– En mielelläni näkisi tupakkarekkoja kiertelemässä ympäriinsä. Niissä lukisi, kuinka me keräämme kaikki tumpit täältä ja ihmiset ajattelisivat, että onpa mahtavan vastuullista toimintaa.

Ympäristöministeriön hallintosihteeri Jussi Kauppila pitää todennäköisempänä mallia, jossa kunnat hoitaisivat varsinaisen jätehuollon, ja tupakkayhtiöt maksaisivat kunnille siitä aiheutuneet kustannukset. Se estäisi myös mahdollisen mainostamisen.

Grek kysyi Facebookissa, olisiko kenelläkään lahjoittaa isoja lasipurkkeja. Purkit löytyivät ja Grek vei ne tarjolle naapureille tuhkakupeiksi. Kuva: Arja Grek

Suomen ASH on tehnyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun ympäristöministeriön toiminnasta muovidirektiivin käsittelyssä. Ympäristöministeriö teetti tupakantumpeista selvityksen, johon se otti mukaan ainakin yhden tupakkayhtiön.

ASHin mukaan tupakkateollisuuden intressien ja kansanterveyspolitiikan tavoitteiden välillä on perustavanlaatuinen ja sovittamaton ristiriita. Siksi neuvottelu ja selvityksen laatiminen tupakkateollisuuden kanssa on järjestön mielestä väärin.

Ympäristöministeriön mukaan tupakkayhtiöitä kuultiin valmistelussa yhtenä sidosryhmänä. Ministeriössä nähdään, että sidosryhmien kuuleminen on välttämätöntä erilaisten sääntelyvaihtoehtojen ja niiden vaikutusten selvittämiseksi. Kuuleminen ei tarkoita päätösvallan luovuttamista tupakkayhtiöille.

Grekin mielestä on oikein, jos tupakkayhtiöt joutuvat maksamaan jätemaksua. Kuva: Esa Huuhko / Yle

ASH moittii ministeriötä myös siitä, että selvityksessä suositellaan ympäristösyistä esimerkiksi sähkösavukkeidenkäytön tukemista. Suomen tupakkalain mukaan tavoitteena on kuitenkin kaikkien nikotiinituotteiden käytöstä luopuminen.

– Ministeriön näkemys on, että tupakantumpeista aiheutuvaa roskaantumista voidaan vähentää niin, ettei se ole ristiriidassa tupakoinnin terveyshaittojen vähentämisen kanssa, Jussi Kauppila sanoo.

Ruotsissa tumpin maahan heittäjä saa 80 euron sakot

Grekin roskakeräimet napsuvat hiljaa ruohikossa, kun hän poimii tumpin sieltä, toisen täältä roskaämpäriinsä. Parissa tunnissa hän saa kasaan tuhansia tumppeja.

Grek toivoo, että Suomeen laadittaisiin laki, jonka perusteella tumpin maahanheittäjää saisi sakottaa. 63 prosenttia suomalaisista on hänen kanssaan samaa mieltä.

Ruotsissa sellainen laki on jo. Roskaamisesta saa 800 kruunun eli noin 80 euron sakot.

Tupakkateollisuuden jätemaksuja Grek kannattaa, vaikka se voi tarkoittaa, että hänkin joutuu maksamaan tupakka-askistaan nykyistä enemmän.

– Se meidän tupakoitsijoiden on vain kestettävä. Toivottavasti en enää tupakoi, kun laki joskus tulee voimaan.

Oletko sinä kerännyt tupakantumppeja tai muita roskia? Voit keskustella aiheesta ma 2.5. klo 23.00 saakka.

Suosittelemme sinulle