Pyörän renkaat natisevat katua vasten.
Saarela-Tainion perhe pyöräilee Kemin kaduilla lähes kaikki matkansa kelillä kuin kelillä.
Se on osa perheen säästöohjelmaa.
– Hintojen nousu alkoi hirvittää, varsinkin bensatankilla, isä Jarmo Tainio sanoo.
Helmikuun lopussa, kaksi kuukautta sitten, perhe teki säästöpäätöksiä.
Nyt toinen autoista seisoo pihassa käyttämättömänä. Öljyllä lämpiävän kodin sisälämpötila on laskenut kaksi astetta. Ruokapöydässä on yhä useammin kasvisruokaa.
– Säästö on 200–250 euroa kuukaudessa, Terhi Saarela-Tainio laskee tyytyväisenä.
Lähes 170 kertoi ostovoimastaan
Yle kysyi hintojen nousun vaikutuksista lukijoilta yle.fi-uutissivuilla maaliskuussa. Saimme 170 vastausta.
Hintojen nousu on todellakin huomattu monenlaisissa kodeissa. Bensan, ruuan ja sähkön kallistumisella on vaikutuksia niin pienituloisten, keskituloisten kuin hyvässä taloudellisessa asemassa olevien elämään.
Hinnat nousevat kovempaa tahtia kuin tulot. Samalla rahalla saa vähemmän. Ostovoima heikkenee.
Keskituloisenkin talous voi olla tiukilla
Terhi Saarela-Tainio oli yksi 170 vastaajasta.
Hän kertoi keskituloisen perheensä muuttaneen arkisia tapojaan reippaasti.
– Omalla kohdalla autoilusta luopuminen on näkyvin muutos.
Terhi Saarela-Tainio työskentelee pankissa asiakaspalvelussa ja Jarmo Tainio huoltomiehenä.
Perheellä on ollut tapana budjetoida menot ennakkoon. Kun Ukrainan sota alkoi, perhe huomasi, ettei arkisiin menoihin, kuten ruokaan, varattu raha enää riitäkään.
Osa keskituloisista nettikyselyymme vastanneista kertoo Ylelle taloutensa olleen jo valmiiksi tiukilla. Esimerkiksi kuopiolaisessa kahden työssäkäyvän aikuisen perheessä lasketaan menot sentilleen viimeaikaisen hintarallin takia.
"Kaikki ylimääräiset ostokset ja ajot ovat jääneet pois. Kauppareissut suunnitellaan sentilleen ja talouden menot pyritään laskemaan eurolleen kuukautta kohden. Jo 100€:n ylimääräinen kulu aiheuttaa ison lommon talouteen."
Perheenisä, Kuopio
Hinnat nousevat 2000-luvun ennätystahtia
Hinnat ovat todellakin nousseet tänä vuonna kovaa tahtia. Maaliskuussa yleinen hintojen nousu vuoden takaiseen verrattuna hipoi jo 2000-luvun ennätyksiä. Venäjän aloittama Ukrainan sota kiihdyttää jo viime syksynä alkanutta hintojen kallistumista.
Alla olevasta viivagrafiikasta näet, kuinka inflaatio eli hintojen yleinen nousu on vaihdellut 20:n viime vuoden aikana. Tuorein hintojen nousu on tämän vuosituhannen rajuinta.
Keskustaministerit Annika Saarikko (siirryt toiseen palveluun) ja Mika Lintilä varoittivat kansalaisia reilu kuukausi sitten peräti elintason laskusta. Elämme Euroopassa sota-aikaa. Sillä on taloudellisia seurauksia.
Yhtälö on selvä. Yleiset noin kahden prosentin palkankorotukset eivät korvaa nousua.
Pienituloinen tinkii pyykinpesustakin
Nettikyselyyn vastasi moni pienituloinen. On selvää, että hintojen nousu tuntuu heidän kotitaloudessaan rankimmin.
Pienituloisimmat vastaajat kertovat, että mistään ei ole vara enää tinkiä.
"Nähdessäni viimeaikaiset talouteen kuuluvat laskut, järkytyin lievästi ja aloin miettiä, miten saisin pyykinpesukertoja ja yleisesti sähköä vieviä asioita vähennettyä. Säästän jo valmiiksi kaikesta, en käy ulkona eikä minulla ole ollut varaa autoon tms., joten kaiken vähentäminen entisestään tuntuu masentavalta.”
Työkyvyttömyyseläkkeellä pelialalta, Helsinki
"Olen joutunut tinkimään kasviksista, vihanneksista ja lihasta. Herkkuja, kuten karkit ja jäätelöt, en ole ennenkään juuri ostanut."
Yliopisto-opiskelija, Tampere
Bensan, sähkön ja joidenkin elintarvikkeiden hintojen nousu riipaisi jo ennen Ukrainan sotaa pienituloisten elämää.
Alkuvuodesta Yle julkaisi jutun esimerkiksi pienipalkkaisista naisista. Molemmat jutun naiset muun muassa laittavat nyt ruokaa puulämmitteisellä hellalla, koska sähkö on muuttunut liian kalliiksi.
Perhe haluaa rahaa sukanvarteen
Saarela-Tainion perhe on kuitenkin keskituloinen. Hintojen nousu alkoi hirvittää heitä nimenomaan Ukrainan sodan alussa.
Perhe ei kärsi puutetta. Terhi Saarela-Tainio kertoo, että kuukausitulot riittäisivät kyllä autoiluun ja muuhun entisen malliseen kulutukseen. Mutta säästöjä ei juuri kertyisi.
Perheessä on ollut tapana kerätä rahaa remontteihin, lomamatkaan ja pahan päivän varalle. Vanhemmat haluavat tukea taloudellisesti myös perheen vanhinta tytärtä, joka opiskelee toisella paikkakunnalla.
– Alkaa tuo työura pikkuhiljaa loppumaan, niin jotakin pitäisi jättää sukanvarteenkin, perheen isä Jarmo Tainio sanoo.
Perheen kertoman mukaan muutokset elintavoissa näkyvät taas pankkitilillä. Euroja jää säästöön joka kuukausi ainakin toistaiseksi.
Päivittäinen suihku lyheni
Jarmo Tainio hämmentää broilerikastiketta hellalla. Hän kertoo samalla, että hän suosii nykyään hellalevyllä valmistuvia ruokia uunin sijaan.
– Se kuluttaa vähemmän sähköä.
Terhi Saarela-Tainio taas kertoo, että perhe suunnittelee nykyään yhdessä viikon ruokalistan ja kauppalistan. Suunnitelmallisuus auttaa pitämään kauppalaskun kurissa.
Perhe on sopinut myös, että suihkussa käydään aikaisempaa nopeammin. Lämmin vesi maksaa.
Saunasta tinkiminen harmittaa
Perheen 15-vuotias tytär Liini Tainio työntää polkupyöränsä tottuneesti pihalla olevaan pieneen talliin.
Tallissa mopo odottaa kevätkelejä.
Liini Tainio on hyvin perillä bensan hinnasta. Hän kertoo, että se on yleinen puheenaihe kavereiden kesken. Monella on mopo, joillakin mönkijä tai mopoauto.
Mopon käyttö on alkanutkin arveluttaa.
– Bensa alkaa olla niin kallista, että viitsiikö sitä mopoa ottaa käyttöön.
Toinen pientä harmia aiheuttava asia on saunominen. Aikaisemmin perheen sauna lämpesi surutta aina, kun joku mieli sinne. Nyt sauna lämpiää kahtena päivänä viikossa.
– Tietenkin minä haluaisin käydä saunassa vähän enemmän.
Perhe säästi Kreetalle säästöillään
Terhi Saarela-Tainio vastaa puhelimeen huhtikuun puolivälissä Kreetalta. Perhe osti lomamatkan saarelle viime syksynä, ennen yleistä hintojen nousua.
Maaliskuun 30. päivänä perhe kertoi säästöohjelmastaan Ylen A-studiossa.
Esiintymisen jälkeinen lomamatka on herättänyt hämmennystä Terhi Saarela-Tainion tuttavissa.
– Me tingimme juuri siksi, että voimme tehdä valitsemiamme mukavia asioita, Saarela-Tainio selvittää.
Saarela-Tainion mukaan perhe säästi lomamatkaa varten monta vuotta. Niin se haluaa tehdä jatkossakin.
Hyvätuloiset säästävät ensikertaa
Moni hyvätuloinenkin kertoo nyt miettivänsä ensimmäistä kertaa, mistä voisi säästää. Asia tuli esille nettikyselyssämme.
Olemme nyt oikeastaan ensimmäistä kertaa käyneet keskustelun, että mistä voisimme säästää. Dieselin korkea hinta rajoittaa turhaa autoilua. Auton uusiminen on ajankohtaista ja olemme nyt kyselleet tarjouksia täyssähköautoista (aiemmin suunniteltiin hybridiä). Tälle vuodelle suunniteltu mökkiremontti saattaa siirtyä, kun epävarma maailmantilanne ja hintojen nousu mietityttää.
Projektipäällikkö, Espoo
Osa eläkeläisistä on vakavaraisia. Heitä voivat arveluttaa esimerkiksi remonttitarvikkeiden hinnat.
Kovin suuria hankintoja ei nyt tällä hetkellä oikein uskalla tehdä. Olisi ollut tarkoitus tehdä talossa remonttia. Pitäisi parantaa vanhan talon lämmönpitävyyttä, kun sähkön hinta on noussut. Onneksi viime kesänä teetetty kattoremontti.
Eläkeläinen, Nurmo
Nettikyselyymme vastasi myös taloudellisesti hyvin turvatussa asemassa olevia ihmisiä.
Osa kertoi, ettei ole huomannut hintojen nousun vaikuttavan millään tavalla elämäänsä.
Osa pohti, mitä tapahtuu säästöille tai sijoituksille.
"Osakekurssien lasku on merkittävin asia, joka kosketti välittömästi. Päivittäiseen elämään ei vaikutuksia ole kuitenkaan ollut."
Toimitusjohtaja, Mikkeli
Hyvässä taloudellisessa asemassa olevat ihmiset saattavat kokea, että elintason lasku ei koske heitä. Hinnat voivat nousta, mutta oma elintaso ei kärsi.
En ole huolestunut, on riittävät puskurit.
Eläkeläinen, Vantaa
Ruuan hinta uhkaa nousta reippaasti
Energia, ruoka, tavarat kallistuvat yhä edelleen.
Taloustieteilijät arvelevat yleisesti, että hintojen nousun huippu on vielä edessä päin.
Etenkin ruuan hinta on nousemassa. Pellervon taloustutkimus ennakoi ruuan hinnan nousevan Suomessa tänä vuonna yli kymmenen prosenttia.
Pahimmillaan se voi tarkoittaa nälkää. Näin arvioi tutkija Ylen jutussa.
Ruoka kallistuu muun muassa siitä syystä, että maataloudessa tarvitaan paljon energiaa. Kallis energia nostaa ruuan hintaa.
Sotaan joutunut Ukraina on merkittävä vehnän kasvattaja ja viejä. Kun sen tuottama vilja on pois markkinoilta, hinnat nousevat.
Lauantain kahvilakäynnistä ei voi tinkiä
Saarela-Tainion perhe on tyytyväinen tämänhetkiseen kulukuriinsa.
Seuraavaksi perhe on päättänyt myydä toisen autoistaan pois.
Lisää säästökohteita perhe ei osaa nimetä, vaikka hinnat nousisivatkin.
– Kyllä se alkaa olla sillä lailla, että ne kohteet ovat aika vähissä, Jarmo Tainio sanoo.
Ruokapöydässä tulee puheeksi, voisiko perhe tinkiä seuraavaksi joka lauantaisesta kahvilakäynnistään.
– Ei, siitä ei kyllä voi, Terhi Saarela-Tainio parahtaa.
Lauantain kahvit on ollut perheen tapa jo kaksikymmentä vuotta.
Lue lisää aiheesta: