Hyppää sisältöön

Humpsahduksen ääni on tunturikulkijan kauhu, ja se voi kuulua huhtikuussakin – Kilpisjärvellä lumivyöryriski on yhä huomattava

Lumikerroksen romahduksen ääni varoittaa lumivyörystä. Yhä useammat altistuvat vyöryille liikkuessaan hoidettujen rinteiden ja reittien ulkopuolella. Lumivyörypiipparin voi tarkistaa uusilla testitauluilla.

Kiiminkiläinen Ritva Heikkinen on liukulumikenkäillessään kuullut hangen romahduksesta johtuvia humahduksen ääniä monta kertaa. Heikkinen välttää kuitenkin jyrkkiä paikkoja eikä ole joutunut lumivyöryjen aiheuttamiin vaaratilanteisiin. Kuva: Annu Passoja / Yle

Lapissa nautitaan vielä vielä viimeisistä hiihtokeleistä. Kilpisjärvellä lunta on 80 senttiä ja Inarissakin lähes puoli metriä.

Reiteiltä takamaastoon suuntaavien kannattaa olla yhä tarkkana. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan lumivyöryvaara on Kilpisjärven alueella nyt huomattava. Muualla Lapissa riski on matala, mutta ei olematon.

– Huhtikuu on Kilpisjärvellä se aika, jolloin lumivyöryjä on eniten. Myös luonnollisia lumivyöryjä on enemmän kuin muualla, kertoo kehityspäällikkö Alberto Blanco Ilmatieteen laitokselta.

Kilpisjärvellä on paljon riittävän jyrkkiä rinteitä ja lunta sataa talvisin enemmän kuin muualla. Lumen rakennekin on erilaista, koska se sataa maahan lämpimämpänä kuin vaikkapa Inarin seudulla. Blancon mukaan alueen ilmasto muistuttaa Pohjois-Norjan tunturialueita.

Norjassa vyöryriskistä varoitetaan tienvarsien valotauluilla, kertoo Norjan puolelta Kilpisjärvelle lomareissullaan siirtynyt Ritva Heikkinen. Radiolähetyksissäkin kuulutettiin varoituksia taajaan.

Liukulumikengillä tunturissa liikkunut Heikkinen kertoo noudattavansa varovaisuutta. Alueen alttius lumivyöryille oli tiedossa entuudestaan.

– Pyrin maastoa tarkkailemalla valitsemaan sellaisia reittejä, että pääsen mahdollisimman loivia kumpareikkoja, enkä mene minnekään missä olisi jyrkänteitä, kiiminkiläinen Heikkinen kertoo.

Lumivyörylähetintä kannattaa vilauttaa testitaululle

Vapaalaskun suosion kasvu tarkoittaa, että lumivyöryriskille altistuu yhä suurempi joukko. Myös muunlainen retkeily reittien ulkopuolella on lisääntynyt.

Metsähallitus asensi turvallisuutta parantaakseen lumivyörypiipparien testaustaulut tammikuussa Pallakselle, Ylläkselle ja Kilpisjärvelle. Kun piipparia pitää testitaulun edessä, se kertoo vilkkuvaloin, onko piippari kunnossa.

Piippari opastaa etsijät lumivyöryn alle jääneen luokse.

– Laskijat pystyvät tarkistamaan laitteensa ennen retkeä, kun vielä on mahdollisuus perääntyä tai hankkia uudet patterit, toteaa Tunturi-Lapin alueesta vastaava asiakaspalvelupäällikkö Timo Karinen.

Timo Karinen esittelee lumivyörylähettimen testaustaulua Kilpisjärven luontokeskuksessa. Metsähallituksen lisäksi myös ainakin Pyhän ja Ylläksen hiihtokeskukset ovat hankkineet testaustaulut piippareille. Kuva: Annu Passoja / Yle

Testitauluja on käytetty alkuvuoden aikana noin 300–400 kertaa kuussa. Eniten käyttöä on ollut Ylläksellä, jossa testitaulu sijaitsee vapaalaskijoiden suosimalla lähtöpaikalla Kesänkijärven parkkipaikalla.

Kilpisjärvellä testitaulu on luontokeskuksen seinässä. Vapaalaskijat lähtevät retkilleen muualta, mutta Metsähallitus toivoo, että esimerkiksi Norjan puolelle Lyngeniin suuntaavat pysähtyisivät testaamaan laitteensa luontokeskuksella.

Vyöryjen oikeaa määrää voi vain arvailla

Ilmatieteen laitos sai talvikaudella vuosi sitten yli 20 ilmoitusta lumivyöryistä, mutta pari vuotta aiemmin ei yhtään. Tänä vuonna ilmoituksia oli maaliskuun loppuun mennessä tullut kahdeksan. Selvää on, että vyöryjä tapahtuu enemmän.

Alberto Blanco kertoo, että eniten ilmoituksia tulee Ylläkseltä, jossa lumivyöryille alttiit paikat ovat helposti saavutettavissa. Kun lumi lähtee liikkeelle, sen huomaa joko tavallinen talviliikkuja tai alueen aktiivinen rinnepartio. Kilpisjärvellä tilanne on toinen.

– Siellä on paikkoja joissa on vyöryjä, mutta joihin on hankala mennä. Ihan kaikkia paikkoja ei tiedetä vieläkään, Blanco toteaa.

Ilmoitusten määrä on suhteessa paikan saavutettavuuteen ja esimerkiksi Termisvaaralta havaintoilmoituksia on tullut.

Tuulen muodostamia lumilippoja Kilpisjärven erämaa-alueella talvella 2014. Kehityspäällikkö Alberto Blancon mukaan 90 % lumivyöryistä on ihmisen aiheuttamia. Luonnollisia lumivyöryjä on etenkin Kilpisjärven alueella. Kuva: Vesa-Pekka Hiltunen / Yle

Humpsahduksen äänestä kannattaa kääntyä

Ilmastonmuutos lisää sademääriä ja Lapissa sade tulee lumena. Lähtökohtaisesti se lisää lumivyöryjen riskiä. Riski kasvaa etenkin, jos lunta tulee kerralla paljon.

– Riskialttiita ovat paikat, joissa kaltevuus on 30–35 astetta ja alue on puutonta tunturipaljakkaa, Blanco tiivistää.

Kilpisjärvellä rinteet ovat jyrkempiä kuin vaikkapa Saariselällä ja riski siten isompi.

Metsähallituksen asiakaspalvelupäällikkö Timo Karinen laskee itsekin rinteiden ulkopuolella. Hän muistuttaa, että säätiedotuksia kannattaa seurata pidemmän aikaa: onko isoja lämpötilan vaihteluja tai tuleeko paljon lunta tuulen kanssa, mikä enteilee lumilippoja.

– Paikan päällä isoin hälyttävä merkki on humpsahduksen ääni, kun kerrokset murtuvat lumen alla. Jos ollaan tarpeeksi kaltevalla pinnalla, lumi saattaa lähteä liikkumaan ja muodostua lumivyöryksi.

Rauhaksiin etenevä Ritva Heikkinen kertoo kuulleensa hangen painumisesta kertovan humpsahduksen monta kertaa.

– Kerran Saanalla oikein hätkähdin, koska ääni oli yllättävän kova. Silloin ei kuitenkaan ollut vaaraa, koska olimme tasaisella paikalla.

Lue lisää:

Asiantuntija: Suomessa lumivyöryn syy yleensä pysyvä heikko lumikerros – vaara vaanii lumikerrosten välissä

Miten lumivyöryyn uponneita etsitään ja missä ovat Suomen vyöryherkimmät rinteet – viisi kysymystä lumivyöryistä

Lumivyöry vei suomalaisen Kristoffer Wiikin ystävät Norjassa – "Minulle ei enää koskaan tuota vaikeuksia kääntyä takaisin vaaran uhatessa"

Suosittelemme sinulle