Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Jonna Nikkinen ja Viivi Nikula valmistautuvat lähtemään kierrokselle. He kuuluvat uuteen Turun kaupungin perustamaan POPPI-yhteistyöhankkeeseen, jossa nuorten parissa toimivat ammattilaiset jalkautuvat Turun ydinkeskustaan viikonloppuisin ja arki-iltaisin.
Tavoitteena on kohdata nuoria, lisätä luottamusta sekä rauhoittaa ja ennaltaehkäistä nuorten häiriökäyttäytymistä. Tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan viime aikoina.
– Tässä saadaan tarkempaa tietoa siitä, missä ja milloin nuoret liikkuvat, sekä minkä ikäisiä ja missä kunnossa he ovat, kertoo Viivi Nikula.
– Väkivalta on lisääntynyt ja raaistunut. Lisäksi empatian puute ja toisen nöyryyttämisen kulttuuri on voimistunut, arvioi Jonna Nikkinen.
Turun pahoinpitelyluvut lähes kaksinkertaistuneet
Myös poliisin tilastot osoittavat alaikäisten tekemien pahoinpitelyjen lisääntyneen. Lounais-Suomen poliisin tietoon tuli viime vuonna 450 tapausta Varsinais-Suomessa. Vuonna 2020 luku oli vajaat 300.
Turussa poliisi kirjasi alaikäisten tekemiä pahoinpitelyjä vuonna 2021 noin 200, eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös kuluvan vuoden luvut osoittavat noususuunnan jatkuneen.
– Kyllä tästä kehityksestä täytyy olla huolissaan. Taustalla on varmasti useita syitä, kuten koronapandemian aiheuttama ahdistus, syrjäytyminen ja viimeaikainen villitys kuvata pahoinpitelyjä sosiaaliseen mediaan, pohtii ylikomisario Toni Sjöblom Lounais-Suomen poliisista.
Pahoinpitelyt ovat yleensä lyömistä tai potkimista. Törkeitä pahoinpitelyitä poliisi kirjasi viime vuonna Turussa toistakymmentä. Kuluvan vuoden maaliskuun alkuun mennessä luku oli yhdeksän.
Pahoinpitelyjen uhreina ovat pääsääntöisesti toiset nuoret. Alaikäisiltä löytyy myös entistä enemmän teräaseita.
– Nuoret perustelevat asiaa omalla turvallisuudellaan. Teräaseiden hallussapito on otettu poliisin erityisen tarkkailun kohteeksi, toteaa Toni Sjöblom.
Turvallisuuden tunne on heikentynyt
Pahoinpitelyjä tapahtuu enimmäkseen kouluympäristössä ja paikoissa, joissa nuoret viettävät vapaa-aikaansa, kuten Turun keskustassa.
– Myös ilmoitusaktiivisuus ja poliisin antama ohjeistus vaikuttavat siihen, että koulut ottavat helpommin yhteyttä. Ehkä nyt, kun kesä tulee ja sää lämpenee, ongelmat siirtyvät enemmän myös Aurajokirantaan.
– Kyllähän väkivallan kasvu vaikuttaa yleiseen turvallisuuden tunteeseen, etenkin nuorten osalta. Jos tiedät, että keskustassa pyörii porukka, joka käyttäytyy aggressiivisesti, se rajoittaa muiden halua liikkua alueella, ainakin ilta-aikaan, arvioi Toni Sjöblom.
Kyse arvovalinnoista
Toni Sjöblom ei koe nuorten lisääntyneen häiriökäyttäytymisen tarkoittavan sitä, että viranomaiset olisivat epäonnistuneet tehtävässään.
– Näen, että yhteiskunta on enemmänkin epäonnistunut tilanteessa, jossa tällaiset luvut kääntyvät kasvuun. Ei ole mitään tiettyä viranomaista, joka tämän ongelman olisi pystynyt estämään tai korjaamaan.
– Kyse on myös arvovalinnoista. Yhteistyön tekeminen ja se, kuinka paljon ohjausta ja voimavaroja suunnataan ennaltaehkäisevään työhön on olennaista, sanoo Sjöblom.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 3.5.2022 kello 23.
Lue lisää:
Turku puuttuu häiriökäyttäytymiseen lisäämällä ammattilaisten jalkautumista lasten ja nuorten pariin
Poliisi aikoo lisätä resursseja Turun Hansakorttelin valvontaan