Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Naisten asevelvollisuuskeskustelu on poreillut viime syksystä alkaen, ja tänä keväänä keskustelu on kuumentunut.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan myös Suomessa on ryhdytty puntaroimaan sotilasvahvuutta ja reservin kokoa, ja samalla on mietitty, miten yhteiskunta toimisi kriisitilanteessa. Naisten asevelvollisuuden kannatus on noussut kevään aikana kohisten, verrattuna esimerkiksi edellisen vuoden joulukuuhun, selviää Maaseudun tulevaisuuden huhtikuussa tekemästä kansalaiskyselystä.
Nyt Yle kysyi kaikilta 200 kansanedustajilta, pitäisikö asevelvollisuuden laajentua koskemaan myös naisia. Vastauksensa antoi runsaat puolet, eli 113 kansanedustajaa. Vastanneista valtaosa oli sitä mieltä, että asevelvollisuuden ei pitäisi olla pakollista naisille.
Viime syksynä asevelvollisuuden kehittämistä selvittänyt parlamentaarinen komitea ehdotti, että myös naiset pitäisi kutsua pakollisiin kutsuntoihin, mutta pakollinen asevelvollisuus ei koskisi heitä.
Vapaaehtoisuudesta huolimatta naiset ovat kuitenkin jatkuvasti kiinnostuneempia lähtemään asepalvelukseen: viime vuonna puolustusvoimiin hakeutui ennätysmäärä naisia, ja reserviin koulutettiin lopulta 885 naista. Naisia onkin reservissä jo reilut 11 000.
Suurin osa kielteisistä vastauksista tuli perussuomalaisten, kokoomuksen ja SDP:n riveistä. He eivät tyrmänneet naisten asevelvollisuutta, vaan huomauttivat järjestelmän toimivan hyvin nykyisellään.
Armeijasta voisi kuitenkin tehdä nuorille houkuttelevamman ja tutumman vaihtoehdon vaikkapa koulun ja puolustusvoimien yhteistyöllä, Lulu Ranne (ps.) ehdottaa.
– Esimerkiksi yhteiskuntaopin tunneilla voisi olla vierailuja, ja monien muidenkin kouluaineiden osalta voisi tehdä yhteistyötä, hän pohtii.
Pakollisissa kutsunnoissa olisi se etu, että armeijaa pohtiva nuori saisi paljon tietoa oman päätöksenteon tueksi, Janne Heikkinen (kok.) toteaa, vaikka hän ei asevelvollisuuden muutosta kannatakaan. Naisilla voisi olla myös pakollinen maanpuolustus- ja varautumiskoulutus poikkeusolojen varalta, kokoomuksen Kalle Jokinen ehdottaa asevelvollisuuden tilalle.
Jonkinlaista uutta koulutusta tai palvelusta pohtii myös Anna Kontula (vas.). Hän kannattaisi koko järjestelmän uusimista, ei vain naisiin kohdistuvaa muutosta.
– Asevelvollisuus pitäisi korvata koko ikäluokkaa koskevalla yhteiskuntapalveluksella, jonka halukkaat voisivat suorittaa asepalveluksena. Sen peruspituus olisi lyhyempi ja huomioisi paremmin työn, opiskelun ja hoivavelvoitteet.
Perheen perustamiseen liittyviä seikkoja heitti ilmoille ainakin muutama kansanedustaja omissa vastauksissaan.
Naiset ovat jo nyt muun muassa raskauden ja lasten syntymän takia pois työelämästä jonkin verran enemmän kuin miehet.
– Asevelvollisuus lyhentäisi naisten työuran pituutta edelleen, Eeva-Johanna Eloranta (sd.) huomauttaa.
Kutsuntoja voidaan laajentaa koskemaan myös naisia, mutta vapaaehtoinen asevelvollisuuden malli on nykyisellään riittävä, Päivi Räsänen (kd.) ja moni muu kyselyyn vastannut kansanedustaja sanoo. Naisten kohdalla on huomioitava myös perheen perustamiseen eli synnyttämiseen ja imettämiseen liittyvät haasteet, Räsänen jatkaa.
Pakollinen asevelvollisuus sukupuoleen katsomatta olisi tasa-arvoista
Nykyisellään maanpuolustusvelvollisuus koskee sekä miehiä että naisia, mutta asevelvollisuus on pakollista vain miehille. On monta syytä, miksi asevelvollisuus ja kutsunnat voisivat koskea myös naisia, keskustan Jouni Ovaska toteaa. Hän vastasi kyselyyn myönteisesti.
– Koko ikäluokka saataisiin seulottua ja tavattua vielä ennen jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä. Asepalvelukseen voisi yhdistää myös jonkinlaisen maanpuolustuskurssin, jossa perehdyttäisiin kyber- ja hybridivaikuttamiseen tai kriisivalmiuteen.
Asevelvollisuusjärjestelmä kaipaa remonttia myös yhdenvertaisuusongelman vuoksi, muotoiltiin useassa vastauksessa: koska asevelvollisuus koskee vain miehiä, sen koetaan eriarvoistavan sukupuolia ja syrjivän miehiä.
– Uskon, että kaikkia sukupuolia yhdenvertaisesti kohteleva maanpuolustusvelvollisuus vahvistaisi järjestelmän kestävyyttä ja hyväksyttävyyttä myös tulevaisuudessa, muutosta kannattava vihreiden Saara Hyrkkö sanoo.
Sukupuolen ei pitäisi olla tärkein peruste asepalvelukseen ottamiselle, sanoo myös Eva Biaudet (r.), joka sanoi kyselyssä kannattavansa asevelvollisuuden muutosta.
– Motivaation, kykyjen ja sopivuuden pitäisi olla ensisijaisina valintakriteereinä. Asevelvollisten määrää ei silti pitäisi suurentaa.
Epävarmoissa – ja varmoissakin – vastauksissa näkyi huoli puolustusvoimien nykyisistä resursseista: nykyiset tilat eivät välttämättä riittäisi kaikille koulutettaville, eivätkä sotatilanteessa myöskään varusteet.
Kutsunnat voisi ulotttaa naisiin, ja heidän lisäkseen ahvenanmaalaisiin, perussuomalaisten Vilhelm Junnila huomauttaa. Hän vastasi kyselyyn ettei osaa sanoa kantaansa.
– Ahvenanmaalla ei ole asevelvollisuutta ja vapaaehtoisten määrä on Uudenmaan prikaatissa vähäinen, vaikka Suomi vastaa maakunnan puolustamisesta sotatilanteessa, hän sanoo.
Pitäisikö pakollisen asevelvollisuuden koskea myös naisia? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 4.5. klo 23:een asti.