Fennovoima on purkanut Rosatomin kanssa solmitun laitostoimitussopimuksen, yhtiö tiedottaa.
Syiksi Fennovoima kertoo merkittävät viivästykset ja Rosatomin kyvyttömyyden Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeessa.
Myös sota Ukrainassa on Fennovoiman mukaan pahentanut hankkeen riskejä.
Sopimuksen purkaminen koskee laitostoimittaja RAOS Projectia. Sen sijaan Fennovoiman venäläisomistaja RAOS Voima jatkaa ainakin toistaiseksi Fennovoiman omistajana.
Onko siis mahdollista, että hanke jatkuisi, jos tilalle löytyisi toinen laitostoimittaja?
Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä ei lupaillut hankkeelle ainakaan nopeaa jatkoa.
– Liian aikaista aikaista spekuloida hankkeen jatkolla, hän kuittaisi kysymykseen lyhyesti tiedotustilaisuudessa.
Voit katsoa koko tiedotustilaisuuden täältä.
Omistajien keskinäinen sopimus jarrutti tähän saakka
Fennovoima-hankkeen useat suomalaiset omistajat, muun muassa Vantaa ja Turku ovat pyrkineet eroon hankkeesta jo pitkään. Rahaa siihen ehdittiin käyttää yhteensä 600 - 700 miljoonaa euroa.
Rakennustyöt kuitenkin jatkuivat, koska Fennovoiman suomalaisten ja venäläisten omistajien keskinäinen osakkuussopimus on estänyt hankkeesta irrottautumisen.
Suomalaisomistajien kannalta yhteistyön jatkaminen venäläisen Rosatomin kanssa kävi entistä kiusallisemmaksi sen jälkeen, kun yhtiö otti hallintaansa Venäjän Ukrainassa valloittaman Zaporižžjan ydinvoimalan.
Fennovoiman toimitusjohtaja Joachim Specht ja hallituksen puheenjohtaja Härmälä korostivat kuitenkin tiedotustilaisuudessa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ollut varsinainen syy yhteistyön lopettamiseen venäläisyhtiön kanssa.
– Perustamme päätöksemme faktoihin ja fakta on se, että tämä sopimus on keskeytetty tapahtuneen myöhästymisen ja toimituskyvyttömyyden takia. Olemme nähneet, että sota on lisännyt näitä riskejä, Härmälä muotoili.
– Kyse ei ollut mistää yksittäisestä tapahtumasta, vaan kasautuvista ja pahentuneista ongelmista aikataulun kanssa, Specht sanoi.
Hänen mukaansa sopimuksen katkaisemisesta ilmoitettiin RAOS Projectille perjantai-iltana, eikä mitään reaktioita ole kuulunut.
Raos Project kertoi verkkosivullaan myöhemmin iltapäivällä olevansa erittäin pettynyt päätökseen. Sen mukaan sopimus sanottiin irti kuulematta Fennovoimasta kolmasosan omistavaa Raos Voima -yhtiötä.
– Syyt tähän päätökseen ovat meille täysin käsittämättömiä. Hanke on edennyt ja hankkeella on saatu aikaan hyvää tiimityötä, Raos Projectin sivulla sanotaan.
Viestissä todetaan myös, että "pidätämme oikeuden puolustaa etujamme sovellettavien sopimusten ja lakien mukaisesti". Viestissä ei tarkenneta, tarkoittaako tämä esimerkiksi korvausvaatimuksia.
Rakentamislupahakemus jäi vajaaksi
Jo helmikuussa, pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan, Fennovoima pahoitteli tapahtunutta ja sanoi sen olevan riski Hanhikivi-hankkeelle. Myös elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi eduskunnassa, että hän ei voisi esitellä Fennovoiman rakentamislupahakemusta hallitukselle.
Fennovoiman rakentamislupahakemus on ollut työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) käsiteltävänä kesästä 2015 lähtien.
Hakemus ei ole kuitenkaan edennyt, koska siitä on puuttunut Säteilyturvakeskuksen (Stuk) lausunto. Stuk ei ole puolestaan voinut antaa lausuntoaan, koska se ei ole saanut Fennovoimalta tarvitsemiaan turvallisuusselvityksiä.
Kaikesta huolimatta rakennustyöt ydinvoimalatyömaalla Pyhäjoella jatkuivat.
Alueella on rakennettu RAOS Projectin mukaan satojen työntekijöiden voimin muun muassa tulevan ydinreaktorin kaivannon louhintaa, kaapelointia sekä merihydrauliikan infrastruktuurin kehittämistyötä.
Suomalaiset omistajat ovat edustettuna Fennovoimassa Voimaosakeyhtiö SF:n kautta. Sen toimitusjohtaja Matti Suurnäkki sanoi Ylelle maaliskuun lopulla, että "on suuri riski, että hanke ei voi nykymuodossaan toteutua".
- Tämä on päivittyvä uutisjuttu, johon lisätään tietoa.
Ministeriö kiittelee lopettamispäätöstä
Hanhikivi-hankkeen kiusallisuudesta kertoo paljon sekin, että pian Fennovoiman tiedotteen jälkeen elinkeinoministeriö kiitteli päätöstä lopettaa ydinvoimalan rakentaminen.
– Työ- ja elinkeinoministeriö näkee perusteltuna ja johdonmukaisena sen, miten omistajat ovat nyt toimineet laitostoimitussopimuksen suhteen. Sopimuksen terminointi on ymmärrettävä toimenpide tässä tilanteessa, tiedotteessa sanotaan.
TEMin mukaan se "selvittää ja arvioi uuden tiedon pohjalta lähiaikoina", mitä laitostoimitussopimuksen päättäminen käytännössä tarkoittaa.
Myös Fortum on tyytyväinen päätökseen ja uskoo, sen merkitsevän koko hankkeen lopullista hautaamista.
– Ydinvoiman rakentaminen tarvitsee kaikissa olosuhteissa yhteiskunnallisen ja poliittisen hyväksynnän. Näemme, että Fennovoiman projektilla ei tätä hyväksyntää enää Suomessa ole. Olemme tyytyväisiä, että yhtiön hallitus on nyt päättänyt irtisanoa laitostoimitussopimuksen Rosatomiin kuuluvan RAOS Projectin kanssa. Tämä on ensimmäinen askel projektin hallitulle päättämiselle, Fortum kertoo tiedotteessaan.
Epäselvää on toistaiseksi se, vaatiiko hankkeen suomalaiset tai venäläiset osapuolet korvauksia hankeen keskeyttämisestä.
Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Härmälä sanoi päivällä tiedotustilaisuudessaan, että sopimuksen purkamisen "perusteet olivat selvät".
Näin ollen hänen mukaansa korvausvaatimuksille ei olisi perusteita.
Mikäli korvauksia vaadittaisiin, kyse saattaisi olla kymmenistä miljardeista euroista, sillä jo tehdyn suunnittelu- ja rakennustyön lisäksi korvauksia saatetaan vaatia siitä menetyksestä, joka ydinvoimalan tuottamatta jääneestä sähköstä syntyy jopa vuosikymmenien kuluessa.
Monien mutkien tie, jota Venäjän Krimin-valloituskaan ei katkaissut
Fennovoima-yhtiö perustettiin viisitoista vuotta sitten ja rakentajakumppaniksi valittiin saksalainen E.ON.
Kaksi vuotta perustamisensa jälkeen yhtiön jätti valtioneuvostolle hakemuksen periaatepäätöksestä yhden tai kahden ydinvoimalan rakentamiseksi Suomeen. Laitostoimittaja olisi joko ranskalainen Areva tai japanilainen Toshiba.
Pyhäjoen kunnanvaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen voimalan rakentamisen alueelleen. Vuonna 2010 eduskunta antoi periaatepäätöksen Fennovoiman ydinvoimalalle.
Japanissa 2011 tapahtuneen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen suhtautuminen ydinvoimaan sai kovan kolhun ja seuraavana vuonna E.ON ilmoittikin luopuvansa kokonaan Fennovoiman hankkeesta.
Uutta laitostoimittajaa alettiin etsiä ja lopulta päädyttiin tekemään "avaimet käteen -sopimus" Venäjän valtion Rosatomin kanssa.
Vuonna 2014 Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin niemimaan, mutta siitä huolimatta eduskunta päätti saman vuoden lopulla vahvistaa Fennovoiman periaatepäätöksen.
Lue myös:
Fennovoima: Venäjän hyökkäys Ukrainaan muodostaa suuren riskin Hanhikiven ydinvoimalahankkeelle
Voit keskustella aiheesta 3.5. kello 23:een saakka.