Hyppää sisältöön

Onpa erikoinen ilmestys, ajatteli Jasper Pääkkönen – sitten kivilinna vaihtoi omistajaa 1,5 miljoonalla, ja nyt suunnitteilla on jotain uutta

Helsingin kaupunki on pitkään halunnut eroon tyhjänä seisseestä Röykän sairaalasta, jonka ylläpitokulut ovat korkeat. Yli sadan vuoden aikana tiloissa on toiminut keuhkoparantola, mielisairaala sekä vastaanottokeskus.

Näyttelijä Jasper Pääkkönen on yksi Röykän sairaalan uusista omistajista.
Jasper Pääkkönen esittelee videolla Röykän sairaalakiinteistöä. Kuvaus ja leikkaus: Vesa Marttinen / Yle

Nurmijärven takamailla sijaitsevan Röykän sairaalan päärakennus on hämmentävä näky, kuin Helsingin keskustasta metsän keskelle pudotettu jugendtyylinen kivilinna. Näyttelijänä ja saunayrittäjänä tunnettu Jasper Pääkkönen kävi viime talvena katsomassa myynnissä ollutta paikkaa ja vaikuttui näkemästään.

– Rämmittiin täällä lumihangessa ja tutkittiin rakennusta ulkopuolelta. Ajatus oli, että onpa erikoinen ilmestys. Olisi todella sääli, jos tästä ei tehtäisi jotain todella hienoa, Pääkkönen sanoo.

Helsingin kaupunki, joka sairaalakiinteistön omisti, oli halunnut siitä eroon jo pitkään. Sopivaa ostajaa ei ollut löytynyt, mutta tällä kertaa asiat etenivät nopeasti.

Sairaalan päärakennus on Magnus Schjerfbeckin suunnittelema jugendlinna, joka on rakennettu vuonna 1903. Schjerfbeck oli taidemaalari Helene Schjerfbeckin veli. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Pääkkönen ja kymmenkunta muuta suomalaista kiinteistö- ja sijoitusalan osaajaa perustivat tarkoitusta varten yrityksen nimeltä Röykkä Invest Oy ja laativat sairaalakiinteistöstä ostotarjouksen. Pääkkösen lisäksi yhtiön toiminnassa on mukana esimerkiksi henkilöstöyhtiö Baronalla pitkän työuran tehnyt nurmijärveläinen Jari Pitkälä.

Kaupat syntyivät huhtikuun alussa puolellatoista miljoonalla eurolla.

Valmista suunnitelmaa alueen tulevasta käyttötarkoituksesta ei ollut silloin eikä ole vieläkään, mutta Pääkkösen mukaan porukassa on riittävästi rohkeutta, energiaa ja kunnianhimoa.

– Tämä tuntui tietyllä tavalla sopivan hullulta ja kiinnostavalta hankkeelta.

Sairaalakokonaisuuteen kuuluu useita rakennuksia, joista osa on melko huonossa kunnossa. Lämpökeskuksen öljykattilat on tarkoitus vaihtaa puupellettijärjestelmään. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Lyhyt matka luontoon

Nyt kuukausi kaupanteon jälkeen Pääkkönen kävelee pitkin vanhan päärakennuksen käytäviä ja esittelee tiloja. Tulevaa käyttötarkoitusta määrittelevät osaltaan luonto ja sijainti: sairaala-alueen ympäristö on puhdasta mäntymetsää ja vieressä kiiltelee kirkas lähdepohjainen järvi. Ajomatka Helsingin keskustaan on noin 45 minuuttia.

– Sellainen asia, että voi kävellä hotellin ovesta ulos metsään poimimaan sieniä ja marjoja ja valmistaa niistä ruokaa, on suomalaisille täysin arkinen juttu, jota ei osata pitää eksoottisena. Mutta monissa maailman suurkaupungeissa asuville tämä on asia, jota ei pääse kokemaan juuri missään, Pääkkönen sanoo.

Hän korostaa, että päätöstä kiinteistön tulevasta käyttötarkoituksesta ei ole tehty. Silti ajatus lähiruokaan ja hyvinvointiin keskittyvästä hotellikokonaisuudesta tuntuu nousevan puheissa toistuvasti esille.

Puutarhassa voisi tuottaa omaa lähiruokaa, ja entiseen keittiörakennukseen saisi remontoitua kuntosalin ja joogastudion. Lämmitys- ja huoltorakennuksen tilat soveltuisivat vaikkapa pienpanimon käyttöön, kunhan vanhoista öljykattiloista päästään ensin eroon, Pääkkönen visioi.

Lämmitysmuodon vaihtaminen on Pääkkösen mukaan prioriteettilistan ensimmäisiä asioita. Tarkoitus on lämmittää kiinteistöä jatkossa puupelleteillä. Kiinteistö sijaitsee soraharjulla, minkä vuoksi maalämpö ei ollut vaihtoehtojen joukossa.

Yhdestä päärakennuksen huoneista löytyy edelleen piano, jota tarinan mukaan kummitukset soittavat öisin. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Keuhkoparantolasta mielisairaalaksi

Röykän sairaalan historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. Päärakennus valmistui vuonna 1903 ja alun perin se tehtiin keuhkotautiparantolaksi. Tästä muistuttaa päärakennuksen erikoinen terassirakennelma, johon keuhkotautipotilaat tuotiin hengittämään raikasta ilmaa.

Vuonna 1956 parantola myytiin Helsingin kaupungille, ja se muutettiin psykiatriseksi sairaalaksi.

Kaupungin käytössä sairaalakiinteistö oli vuoteen 1997 saakka, mutta siitä lähtien kiinteistö on ollut enemmän tai vähemmän tyhjillään.

Joissain rakennuksissa on ollut pienimuotoista kesäleiritoimintaa, ja muutamissa kiinteistökokonaisuuteen kuuluvissa asunnoissa asuu edelleen vuokralaisia. Vuosina 2015–2016 sairaalan tiloissa toimi turvapaikanhakijoille tarkoitettu vastaanottokeskus.

Kaupunki on yrittänyt myydä sairaalakiinteistöä jo noin 25 vuoden ajan, mutta sopivaa ostajaa ei ole löytynyt. Rakennusten huolto- ja ylläpitokustannukset ovat olleet jopa 300 000 euroa vuodessa.

Jasper Pääkkösen ja Röykkä Investin lähitulevaisuuden suunnitelmissa on keksiä rakennuksille ja alueelle tilapäiskäyttöä, jolla saadaan käyttökustannukset katettua.

Varsinaista käyttötarkoitusta ja sen vaatimia kunnostustöitä kypsytellään rauhassa.

– Tätä ei lähdetä kiireellä kehittämään. Meille on alusta lähtien ollut selvää vain se, että lopputulos on kunnianhimolla tehty ja huolella toteutettu kokonaisuus. Onko se sitten hotelli vai jotain muuta, sitä emme tiedä vielä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 5. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue lisää:

Nurmijärven Röykän sairaala on myyty

Helsinki ei pääse eroon vanhasta kummituslinnastaan

Jasper Pääkkönen saa päivittäin yhteistyöpyyntöjä, mutta lähtee mukaan vain murto-osaan: "Täytyy olla joko vihreä lanka tai sydän läsnä"

Kansanedustaja Antero Vartia luopuu Löylystä, ostajana näyttelijä Jasper Pääkkönen

Suosittelemme sinulle