Hyppää sisältöön

34 hyvinvointialueen johtajaa sai palkankorotuksen Pohjanmaalla – pääluottamushenkilö Kim Yli-Pelkola: "Ajoitus on huonosti valittu"

Korvaus maksetaan henkilöille, jotka oman hyvinvointialueen kuntayhtymässä tekemänsä työn lisäksi valmistelevat uutta organisaatiota, itsehallinnollista hyvinvointialuetta.

Tehyn pääluottamushenkilö, Pietarsaaren ensihoitaja Kim Yli-Pelkola katsoo, että 30 johtajan palkankorotus antaa hoitohenkilökunnalle vääriä signaaleja. Kuva: Yle/Joni Kyheröinen
Merja Siirilä

Pohjanmaan hyvinvointialueen virkamiehet ja johtajat saavat kymmenen prosentin palkankorotuksen vuoden loppuun asti.

Korvausta maksetaan 34 työntekijälle yhteensä runsaat 200 000 euroa. Korvaus maksetaan maalis-joulukuun ajalta.

Korvaus toimii motivaationa heille, jotka työskentelevät tällä hetkellä sekä hyvinvointikuntayhtymässä , että valmistelevat itsehallinnollista hyvinvointialuetta.

– Ensi vuoden hyvinvointialue-muutokseen on varauduttava. Sen sijaan, että uuden alueen valmisteluun palkattaisiin henkilö, on Pohjanmaa sopinut ostavansa palvelut työntekijöiltä ja johtavilta virkamiehiltä, kertoo Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän henkilöstöjaoston puheenjohtaja Hans Erik Lindqvist (RKP) Yle Österbottenin haastattelussa.

Käytännössä tämä tarkoittaa kaksinkertaista työtä, Lindqvist sanoo, ja siksi henkilöstöosasto päätti antaa korotuksen.

– He työskentelevät kovasti. Voisi keskustella, että onko oikein, että he työskentelevät niin lujasti useita vuosia. Se tarkoittaa kovaa, lähes epäinhimillistä työtaakkaa pitkään.

Hans-Erik Lindqvist kertoo ymmärtävänsä, että terveydenhuollon palkankorotukset herättävät keskustelua Kuva: Yle/Juho Teir

Pääluottamushenkilö pitää ajankohtaa palkankorotukselle vääränä

Tehyn pääluottamushenkilö, pietarsaarelainen ensihoitaja Kim Yli-Pelkola katsoo, että lisämaksu antaa hoitohenkilökunnalle vääriä signaaleja.

– Se ei ainakaan lisää henkilöstön motivaatiota.

Hän ymmärtää, että organisaatiomuutoksen parissa ahkerasti työskentelevien on saatava korkeampi palkkaa, mutta ajoitus ei ole oikea.

– Elämme suurien työmarkkinakonfliktien aikaa. Monissa kunnissa on lakkoja, eikä meillä ole tällä hetkellä sopimusta.

Yli-Pelkola uskoo, että hyvinvointialue olisi voinut antaa korkeampaa palkkaa jo aikaisemmin, jo silloin, kun työntekijät ottivat tehtäviä vastaan tai hakivat vastuullisia tehtäviä uuteen organisaatioon.

Yli-Pelkola huomauttaa, että monilla nyt lisän saajista on jo hyvä peruspalkka.

– He tiesivät, että heidän pitäisi periaatteessa tehdä kahta työtä samanaikaisesti. Esimiehillämme työmäärä on tällä hetkellä erittäin korkea ja on tärkeää, että se näkyy palkassa, mutta henkilöstöosasto olisi voinut reagoida aikaisemmin, Yli-Pelkola sanoo.

Artikkeli on käännetty tiivistelmä Yle Österbottenin artikkelista, jonka on kirjoittanut Ida-Maria Björkqvist. Artikkelin voi kokonaisuudessaan lukea tästä: 30 chefer inom välfärdsområdet fick lönepåslag – huvudförtroendeman: "Tajmingen illa vald"

Suosittelemme sinulle