Itärajan osittainen aitaaminen lisäisi Rajavartiolaitoksen mukaan Suomen turvallisuutta.
Rajaturvallisuusasiantuntija Heikki Ojala Rajavartiolaitoksen esikunnasta näkee, että jo pelkkä tieto aidan olemassaolosta estäisi rikkomuksia. Hän viittaa Euroopassa raja-aidoista saatuihin kokemuksiin.
Esimerkiksi Viro on rakentanut aitaa Venäjän vastaiselle rajalle. Rajavartiolaitos on aloittanut Suomen itärajan aitoja koskevan suunnittelu- ja arviointityön tänä keväänä.
– Aita on konkreettinen tapa lisätä rajavalvonnan tehoa. Vertailukohtaa voi hakea kiinteistön valvonnasta. Voi miettiä, kuinka paljon kiinteistön valvontaa helpottaa, että rakennus on aidattu ja mukana on vielä valvontatekniikkaa, Ojala toteaa.
Rajaesteiden vahvistaminen nousi esiin turvallisuusympäristön muutosta käsittelevässä selonteossa. Julkisuuteen asia nousi vapun tienoilla, kun MTV Uutiset kertoi kaavailuista.
Erilaiset aitavaihtoehdot puntaroitavana
Rajavartiolaitos selvittää parhaillaan, mitä itärajan aitaaminen käytännössä tarkoittaisi.
Tällä hetkellä esillä on itärajan aitaaminen kriittisten alueiden kohdalta. Rajavartiolaitos ei ole tarkentanut, mitkä kaikki alueet ovat kriittisiä. Esimerkkinä on mainittu rajanylityspaikat ja niiden lähiseutu. Selvää on, ettei itärajaa pystytä aitaamaan koko 1 340 kilometrin matkalta.
Heikki Ojalan mukaan aitojen sijainnin lisäksi selvityksessä otetaan kantaa mahdollisiin aitarakenteisiin.
Jotta aidalla olisi merkitystä, sen ylittämisen tulisi olla mahdotonta tai vähintään vaikeaa. Tällä hetkellä itärajalla on paikoin kevyttä piikkilanka-aitaa, joka ei estä ihmistä ylittämästä rajaa.
Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jukka Lukkari arvioi, että aidalla voisi olla kaakkoisrajalla sekä liikettä estävä että ohjaava vaikutus. Aita olisi osa kokonaisuutta yhdessä esimerkiksi partioinnin ja teknisen valvonnan kanssa.
– Nythän rajalla on osittain tällaista matalaa piikkilanka-aitaa, joka käytännössä estää kotieläinten rajanylitykset. Esimerkiksi hieman korkeampi verkkoaita voisi olla estearvoltaan nykyistä parempi ja tuoda siten lisäarvoa, Lukkari sanoo.
Lukkarin mukaan nykyinen aita yltää hieman vyötärön yläpuolelle. Hänen mukaansa on aikaista sanoa, kuinka korkea aita toisi lisäarvoa.
Miten merkittävän lisän aita toisi rajaturvallisuuteen Kaakkois-Suomessa?
– Tähän mennessä meille on ihan hyvin riittänyt nykyinen aita, mutta tietenkin elämme ajassa, seuraamme maailman tapahtumia ja myös varaudumme. Siltä osin keskustelu on käynnistynyt ja kyllähän mahdollinen aidan kehittäminen toisi joissakin tilanteissa lisäarvoa osana rajaturvallisuutta, Lukkari sanoo.
Aita ei yksin riitä
Aidan lisäksi harkittavaksi tulee myös muita rajaturvallisuutta parantavia toimia. Heikki Ojala korostaa, että vaikka aita toisi ainakin tietyissä paikoissa lisää tehoa rajan valvontaan, ei se yksin riitä. Uhkatekijät ovat moninaisia, mikä tarkoittaa, että myös valvonnan on oltava moninaista.
– Vaarallisinta on, että pitäydytään vain jossain tietyssä ratkaisussa. Rajaturvallisuuden pitää uudistua sitä mukaa, kun uhkatekijät muuttuvat.
Puoli vuotta sitten päättäjät vastustivat aitaa
Itärajan aitaaminen oli Suomessa edellisen kerran esillä viime vuoden lopulla, kun Valko-Venäjä ohjasi joukoittain pakolaisia Puolan rajalle.
Yle kysyi marraskuussa Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipiirien kansanedustajilta, pitäisikö itärajalle pystyttää raja-aitaa mahdollisen laittoman maahantulon estämiseksi.
Tuolloin selvästi suurin osa vaalipiirien kansanedustajista vastusti aidan rakentamista. Kannatusta ehdotus sai lähinnä perussuomalaisten joukosta.
Raja-aidan arviointi- ja suunnittelutyö pyritään Heikki Ojalan mukaan hoitamaan mahdollisimman nopeasti. Työn valmistuttua asia menee valtionjohdon ja päättäjien käsiteltäväksi. He tekevät myös päätöksen siitä, rakennetaanko aitoja vai ei.
Toistaiseksi poliitikot ovat olleet kannanotoissaan maltillisia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on kommentoinut MTV Uutisille kannattavansa raja-aidan rakentamista. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra taas esitti Verkkouutisten haastattelussa, että Euroopan unionin tulisi osallistua aidan rakentamiskustannuksiin.
Lue lisää: