Hyppää sisältöön

Vanhan ajan lottarekisteriä kaivataan takaisin, naisten valtava kiinnostus maanpuolustus- ja kriisitehtäviin yllätti

Suomeen pitäisi naisjärjestöjen mukaan perustaa turvallisuuskoulutettujen vapaaehtoisten rekisteri, joka nopeuttaisi apua kriisitilanteissa.

Naisten asevelvollisuudessa on haasteita, jotka liittyvät muun muassa pikkulasten vanhempiin. Video: toimittaja ja kuvaaja Miikka Varila / Yle
Anu Leena Hankaniemi
Avaa Yle-sovelluksessa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

– Se olisi sellainen vanhan ajan lottarekisteri, kuvailee Maanpuolustusnaisten liiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Elina Paukkunen.

Hänen äidillään oli lottakortti, johon oli kirjattu oma osaamisalue ja koulutukset.

Vastaavaa tarvittaisiin Paukkusen mukaan myös nyt. Hän kannattaa Naisten Valmiusliiton näkemystä siitä, että Suomeen pitäisi perustaa turvallisuuskoulutettujen vapaaehtoisten rekisteri.

Rekisteri antaisi Naisten Valmiusliiton mukaan selkeän kokonaiskuvan koulutettujen määrästä ja osaamisesta sekä antaisi tietoa, millaista koulutusta kannattaisi antaa.

– Turvallisuusympäristömme voimakkaan muutoksen pitää viimeistään nyt herättää kaikki tahot ymmärtämään rekisterin tarpeellisuus, sanoi Naisten Valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko tiedotteessa vähän aikaan sitten.

Naiset kiinnostuneita valmiuskoulutuksesta

Naisten Valmiusliitto kouluttaa vapaaehtoista asepalvelusta suorittamattomia naisia puolustusvoimien ja muiden viranomaisten tueksi erilaisiin kokonaisturvallisuuden tehtäviin.

Kiinnostus koulutuksiin on räjähtänyt. Naisten Valmiusliiton kursseille eivät mahdu kaikki halukkaat.

Kevään Nasta Leijona -harjoitukseen on ilmoittautunut vajaat neljäsataa naista ja yli viisisataa on jonossa. Valmiusliittoon tulee paljon yhteydenottoja ja kyselyitä, miten toimintaan pääsisi mukaan.

Sama on nähtävillä maanpuolustusnaisissa. Elina Paukkusen mukaan jäsenvyöry yllätti täydellisesti. Pirkanmaalla on pidetty arjen turvallisuuskurssi ja tulossa on väestönsuojakoulutusta.

Ajatus rekisteristä on saanut tukea myös asevelvollisuutta pohtineelta parlamentaariselta komitealta, joka jätti mietintäraporttinsa marraskuussa 2021.

– Meidän tavoitteemme on se, että niille, jotka haluavat kouluttautua ja sitoutua tukitehtäviin, luodaan siihen nykyistä paremmat mahdollisuudet. Samalla tulee varmistaa, että koulutus vastaa ennakoitujen tehtävien osaamisvaatimuksia, sanoi Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Pia Lindell liiton tiedotteessa.

Maaseudun Tulevaisuuden tekemän kyselyn mukaan naisten asevelvollisuuden kannattajia on nyt enemmän kuin vastustajia. Pörräsimme Tampereen kaduilla ja tiedustelimme nuorten näkemyksiä koko ikäluokkaa koskevaan asevelvollisuuteen. Jututettavana sastamalainen Henrika Malmi, 20, tamperelainen Mila Lappalainen, 21, sekä tamperelainen Unto Kankare, 22. Puolustusvoimien kirjalliset vastaukset välitti pääesikunnan tiedotuspäällikkö Tiina Möttönen.

Naisille asevelvollisuus?

Samaan aikaan on väläytelty myös ajatusta, pitäisikö naisille tulla yleinen asevelvollisuus.

Ylen tuoreessa kyselyssä kolmekymmentä kansanedustajaa ulottaisi asevelvollisuuden myös naisille.

Maanpuolustusnaisten liiton Pirkanmaan piirin puheenjohtajan Elina Paukkusen oma tytär kävi asepalveluksen. Tyttärellä on nyt pieni lapsi ja Paukkunen miettii tilannetta, jossa molemmat vanhemmat kutsuttaisiin sotaan.

– Ollaan uuden asian äärellä. Puolustusvoimissa olevat nuoret ovat ensimmäisen kerran niin sanotusti toden edessä. Varmasti isovanhempia tarvitaan avuksi ja kaikkea lähipiiriä. Ei ole helppo ratkaisu.

Paukkunen haluaisi, että sekä naisille että miehille olisi yleinen kutsuntatilaisuus, jossa saisi tietoa asepalveluksesta.

Naisten pakollista asepalvelusta hän ei kannata.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että naisilla on muutakin tehtävää kuin pakollinen asepalvelus. Häiriö- ja poikkeustilanteissa riittää paljon tekemistä kaikille.

Paukkunen ei pidä asepalvelusta tasa-arvokysymyksenä.

– Meillä naisilla on hirvittävän paljon tehtäviä, ja saamme ilman rynnäkkökivääriä oman asemamme poikkeusoloissa, Paukkunen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida torstaihin 5.5. kello 23:een asti.

Suosittelemme