Siuntiolainen maanviljelijä Erik Perklén nyhtää pellosta syysrapsin taimen, jossa ei näy elonmerkkejä.
– Tämä on ihan mätä.
Tilan syyskylvöt on menetetty.
– Kaikki kustannukset, joita tähän laitettiin viime syksynä, on menetetty, Perklén harmittelee.
Talvi oli syysviljoille ja -rapsille liian rankka. Ensin tulivat kovat pakkaset, minkä jälkeen pelloilla vuorottelivat lumi ja vesi. Kasvit eivät saaneet talvehtia rauhassa lumen alla.
– Nyt kylvetään ohraa tilalle. Se menee mallasohraksi tai eläinten rehuksi. Onnistumismahdollisuus on pienempi ohrassa kuin syysvehnässä, jos se olisi kestänyt tähän asti.
Perklén arvelee, ettei syysviljan satoja ainakaan Länsi-Uudellamaalla juuri saada.
Lisäksi kevät on myöhässä. Maa on märkää, joten traktoreita liikkuu vasta harvoilla pelloilla.
Perklén on viljellyt kymmenkunta vuotta parin sadan hehtaarin suuruista Postis-nimistä tilaa. Hän on kylvänyt yli puolet pelloista syksyllä.
– Ensimmäinen erä on menetetty, kun syysviljaa ei saada, joten huippuvuotta ei tule. Mutta tämä on vielä ihan normikevät. Tähän aikaan pitäisi kylvää, mutta on joskus oltu myöhäisempiäkin.
Viljelty peltoala vähenee kustannusten takia
Viljelijöiden kassoja rasittavat nopeasti kallistuneet lannoitteet.
– Nyt pitää saada sen verran hyvä sato, että pystytään ostamaan ensi kauden lannoitteet, koska niiden hinnat tulevat olemaan korkeat, se tiedetään nyt jo, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman sanoo. Hän arvelee, että lannoitteista voi joutua maksamaan kolminkertaisen hinnan ensi vuonna.
Lannoitteiden hinnat nousivat jyrkästi jo viime vuonna, kun niihin tarvittava maakaasu kallistui. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti hintoja entisestään. Venäjä on ollut merkittäviä lannoitteiden raaka-aineiden kuten ammoniakin toimittaja, mutta nyt venäläisista raaka-aineista pyristelevät eroon Suomen lisäksi muutkin Euroopan maat. Uusien toimittajien löytäminen vie aikaa ja nostaa hintoja.
Kustannuksia nostaa myös energian kallistuminen, mikä tuntuu kuljetuksissa ja viljan kuivaamisessa.
Schulman arvioi, että kasvavien kustannusten takia peltoja jää viljelemättä. Pelloille saatetaan kylvää typensitojakasveja kuten puna-apilaa ja nurmea parantamaan pellon kuntoa ja odottamaan parempia aikoja.
– Sellainen tuntuma on, että 10–20 prosenttia vähemmän peltopinta-alaa menee myyntikasvien viljelyyn. Jos sen verran vähemmän kylvetään, mutta tulee normaalivuosi, se riittää hyvin kattamaan Suomen kaikki tarpeet.
MTK:n jäsenilleen (siirryt toiseen palveluun) helmikuussa tekemän kyselyn mukaan kasvinviljelytiloista lähes 40 prosenttia aikoo supistaa satokasvien viljelyalaa tulevalle kasvukaudelle.
Vilja-alan yhteistyöryhmän kylvöalaennusteen (siirryt toiseen palveluun) mukaan peltoalaa laitettaisiin kesannolle tänä vuonna jopa 21 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Se on tuntuvasti aiempia vuosia enemmän. Ohran, kauran ja kevätvehnän viljelyaikeet vähenevät mutta harvinaisempi syysvehnä lisää suosiotaan. Kyselyyn vastasi yli tuhat viljelijää alkuvuonna ennen Venäjän aloittamaa sotaa.
– Jos tulee huono vuosi ja olet viljellyt kaiken näillä hinnoilla, et luultavasti kylvä ensi vuonna mitään. Niin tiukka on tilanne. Kustannukset ovat niin kovat, Schulman sanoo.
Monet viljelijät olivat ajautuneet kustannuskriisiin jo ennen Ukrainan sotaa. Vaikeudet ovat Schulmanin mukaan seurausta viidestä heikosta vuodesta, joina sadot ovat tuottaneet heikosti kun taas kustannukset ovat pysyneet ennallaan tai nousseet.
Maailmalla pelätään ruokapulaa. Viljojen, varsinkin vehnän hinta kipuaa ylöspäin.
– Jo tänä vuonna satoennuste on maailmanlaajuisesti pienempi kuin viime vuonna eli varastoja syödään. Se nostaa hintoja entuudestaan ihan sen takia, että siellä ei lannoiteta, ei ole varaa ostaa lannoitteita.
Venäjä ja Ukraina ovat suuria viljan ja öljykasvien viejiä. Molemmat ovat poissa markkinoilta. Vienti Ukrainasta on sodan takia hankalaa, vaikka viljely ei olekaan maassa täysin pysähtynyt. Ukrainasta viljaa on viety esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan.
Viljan hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla ja muutokset voivat olla nopeita.
Elintarvikeketjussa hinta siirtyy kuitenkin hitaasti teollisuudelta ja kaupalta kuluttajalle asti, Suomessa Schulmanin mukaan vielä monia maita hitaammin.
Viljan hinta ei tunnu suomalaisen ruokakorissa. Jos leivän hinnassa viljan osuus on muutama sentti, esimerkiksi vehnän 10–15 prosentin kallistumista ei huomaa. Sen sijaan esimerkiksi kahvin hinnassa huono sato näkyy nopeasti. Esimerkiksi kasviöljyjen hintojen Schulman arvelee räjähtävän, koska Ukraina on niiden suuri viejä.
Viljelijöillä on eri malleja hintojen sopimiseen, osa myy avosopimuksella tuotantomäärän päivän hintaan, osa sopii esimerkiksi puolet hinnoista kun vilja on tähkällä. Edistykselliset suurviljelijät voivat seurata viljan futuurikauppaa.
Viljelijä pohtii, kannattaako ensi vuonna kylvää
Erik Perklén odottelee sateita. Toiveissa on viileähkö kevät, jotta kasvit lähtisivät rauhallisesti kasvamaan.
– 15 milliä vettä saisi tulla nopeasti, jotta routa lähtisi kaikista varjopaikoista. Sen jälkeen tarvitaan 10 astetta lämmintä.
Kuluva vuosi ei häntä huolestuta, koska lannoitteet ovat jo varastossa ja viljan hinnat ovat tiedossa. Hän kertoo ostaneensa alkuvuonna tilan kaikkien aikojen kalleimman lannoite-erän.
– Vuoden aikana lannoitteiden hinnat ovat nouseet kaksi ja puoli kertaa ja viljan hinnat ovat suurin piirtein tuplaantuneet. Sillä laskelmalla tämä onnistuu. Mutta ei tiedetä, millaisilla hinnoilla viljaa myydään ensi vuonna.
Viljan hinta ei välttämättä nouse kustannusten tahtiin.
– Viljan hinnat laskevat yleensä aika nopeasti. Riittää, että maailmalla tulee yksi hyvä sato ja vehnää on taas tarpeeksi muutamaksi kuukaudeksi.
Päätöksiä ensi vuoden viljelystä ja sen vaatimista hankinnoista täytyy tehdä kesällä.
– Jos nämä lannoitteiden hinnat ovat tällaisia kuin nyt, niin täytyy miettiä moneen kertaan, osallistuuko sellaiseen peliin, satavuotiaan tilan isäntä pohtii.
– Jos joku tulisi nyt kysymään, että lähtisitkö ostamaan vuoden 23 lannoitteita, niin en ihan heti vastaisi kyllä.
Öljyn hinnan vaihteluun viljelijät ovat tottuneet, mutta monien kustannusten yhtäaikainen tuntuva nousu on uutta.
– Koen itseni vielä nuoreksi viljelijäksi, enkä ole nähnyt tällaista. Mutta kyllä vanhemmat kollegat sanovat, etteivät hekään ole kokeneet mitään tämäntapaista.
Voit keskustella aiheesta 7.5. klo 23 saakka.