Helsingin entisen pormestarin ja moninkertaisen kokoomuslaisen ministerin Jan Vapaavuoren kirja Ensimmäinen pormestari julkaistiin tällä viikolla.
Kirja kertoo Vapaavuoren ajasta Helsingin pormestarina vuosina 2017–2021, ja siinä kuvataan varsin vähän valtakunnan politiikkaa. Vapaavuori kuitenkin kritisoi muun muassa kaupunkien ja valtiovallan välistä työnjakoa kriiseissä.
Vapaavuoren mukaan työnjakoa pitäisi pikaisesti selkeyttää. Hän viittaa koronapandemian aikaan, jolloin hän itsekin otti yhteen maan hallituksen kanssa, aina pääministeri Sanna Marinia (sd.) myöten.
Vapaavuori katsoo Suomen onnistuneen koronakriisin hoidossa kuitenkin kokonaisuutena hyvin.
Hänen mukaansa kaupunkien rooli kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi globaalien kriisien torjunnassa.
– Kun mietitään, mitä maailmassa tapahtuu, huomiota kiinnitetään yhä enemmän 600 suurimpaan kaupunkiin eikä enää 200 maahan, Vapaavuori sanoo Ylen haastattelussa.
Vapaavuoren mukaan tämä johtuu siitä, että meneillään on useita globaaleja muutosvoimia ikääntymisestä ilmastonmuutokseen ja digitalisaatiosta alueiden eriarvoistumiseen eli segregaatioon.
– Keinot, miten näitä vastaan taistellaan tai niistä otetaan hyöty irti, tehdään käytännön arjessa.
Vapaavuoren mukaan kaupungit ovat käytännönläheisempiä ja myös epäpoliittisempia kuin valtiot.
Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kolme keskeisintä tekijää ovat energiantuotanto, rakennusten energiatehokkuus ja liikenne.
– Kaikissa kolmessa kaupunki on vähintään yhtä tärkeä, ellei tärkeämpi toimija kuin valtio.
Esimerkki Yhdysvalloista
Pormestarikautensa aikana Vapaavuori pyrki aktiivisesti lisäämään Helsingin kansainvälisyyttä. Hän nostaa esimerkin kaupunkien kasvavasta voimasta myös Yhdysvalloista.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti vuonna 2017 vetävänsä maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta, mitä kymmenet kaupungit Yhdysvalloissa alkoivat vastustaa.
Vapaavuori kirjoittaa, että monellekaan tuskin tuli yllätyksenä, että yhdysvaltalaiset pormestarit irtautuivat Trumpin järkyttävistä ilmastolinjauksista.
Sen oivaltamisella, että tällä kaupunkien sitoutumisella vastuulliseen ilmastopolitiikkaan oli merkittävä vaikutus koko Yhdysvaltain hiilijalanjälkeen, oli suuri merkitys. Yhdysvalloissa yllettiin lähes Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, vaikka maa ei ollut mukana sopimuksessa.
Vapaavuori: Kaupunkia on uskallettava johtaa
Vapaavuori kertoo kirjassaan avoimesti siitä, miten hän välillä myös turhautui. Hän kertoo päättäneensä jo kautensa alussa, että kaupunkia on uskallettava johtaa.
Vapaavuori tunnettiin pormestariaikanaan määrätietoisena ja systemattisena johtajana. Hän otti julkisuudessa yhteen muun muassa apulaispormestarien Nasima Razmyarin (sd.) ja Anni Sinnemäen (vihr.) kanssa. Vapaavuoren johtamisesta kohistiin useasti valtuustokauden aikana.
Vapaavuori oli työssään määrätietoinen ja vaati paljon muilta. Hän peräsi myös parempaa operatiivista johtamista kaupungissa, jotta kaupunkilaisille saataisiin parempia palveluja.
– Kun on vahvaa johtajuutta, se herättää monenlaisia tunteita. On niitä, joita se ilahduttaa, ja niitä, jotka siitä eivät pidä, Vapaavuori sanoo.
Kirjassaan Vapaavuori toteaa, että hänellä ei ollut käytössään kaikkia tarvittavia johtamisen keinoja eikä aina osaamistakaan. Näin siitä huolimatta, että hän oli pormestari, kaupungin ylin johtaja.
Varsinkin silloin, kun eräät virkamiehet alisuoriutuivat systemaattisesti, turhautuminen ja kiukku olivat Vapaavuoren mukaan usein läsnä, kun käytössä ei ollut sen paremmin keppiä kuin porkkanaakaan.
– Itselleni kaikkein lohdullisinta olikin – silloin kun johtajuuttani toisinaan arvosteltiin – ettei kukaan missään vaiheessa epäillyt motiivejani pyrkiä kaikessa tekemisessäni vain edistämään Helsingin ja helsinkiläisten parasta, Vapaavuori kirjoittaa kirjassaan.
Pormestarin haasteena oli luovia kuntapoliittisten linjausten syövereissä. Vapaavuori kertoo itse pitävänsä kaupunkia ruohonjuuritason toimijana. Hänestä olisi sen parempi, mitä vähemmän toiminnassa olisi mukana politiikkaa.
Vapaavuori kuvaa siis kirjassaan, millaista on johtaa noin 650 000 asukkaan Helsinkiä. Kaupunki on myös maan suurin työnantaja, joka työllistää 39 000 työntekijää.
Olympiakomiteassa kuohuu
Jan Vapaavuori on toiminut pormestarikautensa jälkeen Suomen Olympiakomitean hallituksen puheenjohtajana. Olympiakomitea ajautui maaliskuussa myrskyn silmään esille nousseiden häirintätapausten vuoksi.
Yle uutisoi huippu-urheilujohtaja Mika Lehtimäen saaneen jatkokauden tehtävässään siitä huolimatta, että hän oli saanut varoituksen sopimattomasta käytöksestä.
Vapaavuori on sittemmin todennut julkisuudessa, että Lehtimäen jatkovalintaa koskevassa prosessissa olisi voitu toimia toisinkin. Tämä kaikki on synnyttänyt vilkkaan keskustelun Olympiakomitean toiminnasta.
Vapaavuori sanoo kirjan julkistamisen yhteydessä Ylelle antamassaan haastattelussa, että kirjan julkistaminen ja Olympiakomitean ympärillä käytävä keskustelu eivät liity toisiinsa.
Hänen mielestään niitä ei myöskään pidä rinnastaa toisiinsa.
Hän tähdentää toimivansa Olympiakomiteassa hallituksen puheenjohtajana.
– Jos komiteaan liittyy johtamisongelmia, niistä pitää kysyä toimivalta johdolta. Ne eivät minuun sillä tavalla kuulu. Nämä ovat olleet ja tulevat olemaan operatiivisen johdon asioita.
Vapaavuori sanoo olevansa ylpeä siitä, miten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta saatiin eteenpäin kaupungin organisaatiossa.
– Myös minä pystyin viemään näitä eteenpäin.
Vapaavuori uskoo, että uuden toimitusjohtajan myötä Olympiakomiteassa saadaan uusia hyviä ratkaisuja esillä oleviin häirintätapauksiin.
Hän pitää valitettavana, että erilaiset häirintätapaukset ovat arkipäivää erilaisissa organisaatioissa aina yrityksistä vapaaehtoistyöhön.
– Urheiluliike pyrkii osaltaan vähentämään näitä tapauksia niin paljon kuin mahdollista, Vapaavuori sanoo.
Vapaavuorella on autoritäärisen johtajan leima, sanoo professori
Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotalus muistuttaa, että Vapaavuori on entisenä ministerinä hyvin tunnettu henkilö ja siksi erilaiset keskustelut hänen ympärillään yltyvät helposti. Isotalus on seurannut tarkasti pormestarivaalien ja uuden pormestarimallin synnyttämiä reaktioita ja viestintää.
Hän toteaa, että jo vahvan poliittisen taustan vuoksi Vapaavuoren nimittäminen Helsingin ensimmäiseksi pormestariksi sai runsaasti julkisuutta.
– Tekemisiä on näin ollen seurattu tarkasti.
Isotalus katsoo Vapaavuoren saaneen autoritäärisen johtajan leiman.
– Näin ollen tätä Olympiakomitean kriisiäkin monet ovat ehkä katsoneet tällaisten silmälasien kautta. Varmaan on pähkäilty, että onko käyty tarpeeksi keskusteluja vai onko tässä johtaja päättänyt liikaa asioita, Isotalus summaa.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 8. toukokuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi:
"Ylimielinen itsevaltias ja julma jyrä, joka rakastaa Helsinkiä" – Näin valtuutetut arvioivat pormestari Vapaavuoren ensimmäisiä kuukausia kaupungin johdossa (Yle Uutiset 11.1.2018)
Näin Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vastaa kritiikkiin, jota luottamushenkilöiltä satelee – Nämä 6 asiaa aiheuttavat purnausta (Yle Uutiset 19.6.2019)