Kaakkois- ja Itä-Suomen pelastuslaitokset lisäävät yhteistyötään isojen maastopalojen varalta. Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa koulutetaan parhaillaan runsasta 200 pelastajaa eräänlaiseksi iskujoukoksi.
Joukon pääasiallinen tehtävä on metsäpalojen sammuttaminen ajoneuvojen avulla. Joukolla on valmius lähteä sammutustöihin kotimaan lisäksi myös muualle Eu:n lähialueille, kuten Ruotsiin tai Baltian maihin.
– Joukkojen koulutus on parhaillaan käynnissä. Tavoite on, että ensi vuonna joukot ovat valmiita lähtemään myös Suomen ulkopuolelle, sanoo pelastusjohtaja Juhani Carlson Kymenlaakson pelastuslaitokselta.
Paraikaa hankitaan myös lisää kalustoa, kuten mönkijöitä ja suurtehopumppuja, vaikeissa maastoissa tehtäviä sammutustehtäviä varten. Suomessa joukkoja voitaisiin lähettää esimerkiksi Kalajoen metsäpalon kaltaisiin suurin metsäpaloihin. Kaksi viikkoa kestänyttä maastopaloa oli viime kesänä sammuttamassa melkein 1500 ihmistä.
EU rahoittaa joukkojen varustelua ja koulutusta sekä tarvittaessa palonsammutustehtäviä. Tulevana kesänä Suomeen saadaan myös tarpeen tullen sammutuslentokoneita Ruotsista.
Maastopalojen sesonki alkamassa
Toukokuu on maastopalojen kulta-aikaa heti heinäkuun jälkeen. Esimerkiksi Kymenlaaksossa ruohikko- ja maastopalot ovat työllistäneet Kymenlaakson pelastuslaitosta viime päivinä. Tuli leviää herkästi, kun uutta ruohoa ei vielä ole.
– Heinikko ja aluskasvullisuus on nyt rutikuivaa, sanoo pelastusjohtaja Juhani Carlson.
Esimerkiksi keskiviikkona Kotkassa paloi ruohikkoa noin 50 metrin alueelta, kun tuli levisi roskien polttamisen takia. Maastopaloja on ollut myös esimerkiksi Kouvolassa Elimäellä ja Jaalassa. Viime päivien tulipalot ovat saaneet alkunsa puun ja puujätteen polttamisesta.
Normaalisti Kymenlaaksossa on vuosittain noin 150 maastopaloa. Huhti-toukokuussa maastopaloja on ollut tähän mennessä kymmenkunta.
Tulen sytyttäjä on aina vastuussa
Eteläisessä Suomessa, Kymenlaakso mukaan lukien, on nyt voimassa ruohikkopalovaara kuivuudesta johtien. Sekä ruohikkopalovaara että metsäpalovaroitus kieltävät avotulen teon.
– Se on yksiselitteistä. Varoituksen voimassaollessa tavan tallaaja ei voi sytyttää nuotiota tai polttaa risuja, sanoo pelastusjohtaja Carlson.
Usein tuli lähtee leviämään avotulesta, esimerkiksi nuotiosta tai roskien poltosta. Tuuli saattaa yllyttää nuotion tulen uuteen nousuun jopa päiviä sen jälkeen, kun ollaan oletettu, että tuli on sammunut.
– Tyypillinen tapaus voisi olla sellainen, että illalla on poltettu puita ennen hämärän tuloa, yöllä nousee tuuli ja aamuyöllä pelastuslaitos saa hälytyksen palosta, Carlson kertoo.
Pääsääntö on, että se, joka tulen sytyttää, on myös siitä vastuussa.
– Jos tulen sytyttää, pitää varautua myös sen sammuttamiseen sekä huolehtia siitä, että tuli on varmasti sammunut, Carlson sanoo.