Ukrainan sota tuli otolliseen aikaan Turkille ja maan yksinvaltaiselle johtajalle Recep Tayyip Erdoğanille.
Ennen hyökkäystä Turkin suhteet sekä Euroopan unioniin että Yhdysvaltoihin olivat kriisissä.
Venäjän kanssa tehdyn ilmatorjuntaohjuskaupan takia Yhdysvallat sulki Turkin pois F-35-hävittäjäohjelmasta ja maan uusimmat yritykset hankkia muita korvaavia sotilaskoneita Yhdysvalloista olivat jumissa.
Suhteet Euroopan unioniin olivat koomassa, joka oli jatkunut jo pitkään. EU:n arviot maan kehityksestä olivat synkkiä (siirryt toiseen palveluun), muun muassa jatkuvasti heikentyvän ihmisoikeustilanteen takia.
Ainoa isompi yhteistyöhanke, joka näytti kiinnostavan EU:ta oli pakolaisten tulon pysäyttäminen. Tosin Turkki on moneen kertaan uhkaillut EU:n alueelle pyrkivien siirtolaisten ja pakolaisten päästämisellä rajojen yli.
Ukrainan sota teki Turkista tärkeän pelurin
24 helmikuuta muutti tilanteen – ainakin tilapäisesti, kun Turkki jälleen muuttui tärkeäksi peluriksi idän ja lännen välillä.
– Ukrainan sota antoi Turkille mahdollisuuden murtautua ulos eristäytyneestä asemastaan, sanoo tutkija Aslı Aydıntaşbaş puhelinhaastattelussa Istanbulista.
Aydıntaşbaş seuraa Turkkia eurooppalaiseille ECFR-ajatushautomolle.
Turkki on perinteiseen tapaansa tasapainoillut Venäjän ja lännen välillä ja muun muassa toimittanut tehokkaiksi osoittautuneita Bayraktar-droneja Ukrainalle. Mutta se ei ole liittynyt Venäjän vastaiseen pakoterintamaan.
Toisaalta se on kertonut sulkeneensa Bosporinsalmen ja Dardanellit venäläisiltä (ja muiltakin) sota-aluksilta.
– Ukrainan sota on antanut presidentti Recep Tayyip Erdoğanille mahdollisuuden tehdä sitä, mitä hän osaa varsin hyvin, eli tasapainoilla osapuolten välillä, Aydıntaşbaş sanoo.
Tällä hetkellä sekä Venäjä että Nato tuntuvat hyväksyvän Turkin linjan. Turkin kannalta Ukrainan sota näyttääkin tuovan monenlaista sotaosinkoa.
Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto lähti edistämään (siirryt toiseen palveluun) jumissa olleita F-16-hävittäjäkauppoja ja Euroopan unionista on kuulunut kiitoksia (siirryt toiseen palveluun) Turkin roolista yrityksissä lopettaa Ukrainan sota.
Ihmisoikeusaktivistit tähtäimessä
Turkin vahvistuva asema on huono uutinen ihmisoikeuksien puolustajille, jotka jo aiemmin olivat toivoneet länneltä päättäväisempiä otteita Turkin ihmisoikeusrikkomuksia vastaan.
Nyt on näkyvissä viitteitä siitä, että entistä itsevarmempi hallitus voi toimia rauhassa kovemmalta arvostelulta.
Huhtikuun lopussa liikemies ja kansalaisaktivisti Osman Kavala tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ilman armahdusmahdollisuutta. Seitsemän muuta kansalaisjärjestöaktivistia sai 18 vuotta vankeutta.
Sekavassa syytekirjelmässä syytettyjä vaadittiin tuomiolle yrityksistä kaataa hallitus vuoden 2013 Gezi-mielenosoitusten yhteydessä.
Istanbulin Gezi-puistoon suunnitellun kauppakeskuksen vastustuksesta alkaneet mielenosoitukset heiluttelivat myös silloin pääministerin tehtäviä hoitaneen Erdoğanin tuolia.
Mehiläiskartta päätyi todisteeksi
Yli 600-sivuinen syytekirjelmä on kuin leikekirja täynnä sieltä täältä kerättyjä anekdootteja ja yksityiskohtia, jotka eivät varsinaisesti liity mihinkään.
Alkuperäisen todistusaineiston joukossa on muun muassa kartta eri mehiläislajien esiintymisestä Lähi-idässä. Sen sanotaan olevan suunnitelma Turkin jakamiseksi. Sitä myötä kun syytteet kaatuivat keksittiin uusia.
On arveltu, että Kavalan ja hänen kumppaneidensa tuomiot ovat Erdoğanin kosto.
– Tämä on henkilökohtainen asia. Erdoğan todella uskoo, että Kavala pyrki syrjäyttämään hänet. Tästä on sinänsä hyvin vähän todisteita, sanoo Aslı Aydıntaşbaş.
Turkin oikeusjärjestelmä on rappeutunut pahasti viime vuosina ja presidentti on suoraan sotkeutunut oikeusprosesseihin ilmoittamalla, mitä hän odottaa tuomioistuimilta.
– Kukaan ei pidä yllättävänä jos todetaan, että Turkissa ei ole riippumatonta oikeusjärjestelmää. Kansalaiset tietävät, että oikeusjärjestelmä on ratkaisuissaan riippuvainen hallituksesta.
Turkin arvostelu hiljeni
Niin kauan kuin Ukrainan sota jatkuu presidentti Erdoğan ilmeisesti olettaa, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa ei ole intoa puuttua ihmisoikeusloukkauksiin. Aydıntaşbaş sanoo, että reaktiot Kavalan ja muiden aktivistien tuomioihin ovat olleet maltillisia, niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.
– Hallituksella on aiempaa vapaammat kädet panna arvostelijansa kuriin. Gezi-oikeudenkäynti on merkki siitä mihin suuntaan ollaan menossa, eli kriitikoita siedetään entistä huonommin ja painostus lisääntyy
Vaalivuosi on myös pelon vuosi
Turkissa pidetään ensi vuonna parlamentti- ja presidentinvaalit, joihin kohdistuu pelonsekaisia odotuksia opposition riveissä. Vaalien voittajaksi selvinnee tavalla tai toisella Erdoğan, jonka ehdokkuutta pidetään varmana. Vallasta riisuttuun parlamenttiin järjestynee enemmistö Erdoğanin Oikeus ja kehitys -puolueelle.
Erdoğanin ja hänen puolueensa kannalta näkymät ovat sinänsä huonot ja kannatus on laskussa.
Turkin talous on suurissa vaikeuksissa ja inflaatio laukkaa epävirallisten arvioiden mukaan yli 100 prosentin vuosivauhtia. Virallisestikin inflaatio on noussut yli 60 prosenttiin.
Vaalivoittoon voidaan pyrkiä hylkäämällä opposition ehdokkaita ennakkoon tai massiivisella vaalivilpillä. Jo nyt erityisesti kurdimielisiä oppositiopoliitikkoja on passitettu vankilaan.
Kurdisissejä vastaan Irakissa ja Syyriassa
Länsimaat antavat nyt Turkille vapaammat kädet myös lähialueellaan.
Samaan aikana kun Ukrainalle myydyt turkkilaisdronet ovat tehneet pahaa jälkeä venäläisjoukkoja vastaan, Turkin omat taistelulennokit ovat olleet kovassa käytössä sekä Pohjois-Irakissa että Koillis-Syyriassa.
Turkissa pitkään aseellista taistelua käynyt Kurdistanin työväenpuolue PKK on jo vuosia yrittänyt hakea suojaa Pohjois-Irakin vuoristosta. Turkki on moukaroinut sissien leirejä ja näyttää valmistelevan puskurivyöhykettä Pohjois-Irakiin, jossa jo nyt on turkkilaisjoukkoja.
Turkki valvoo myös osia Pohjois-Syyriasta, jossa se omasta mielestään käy sotaa PKK-terroristeiksi julistamiaan kurdisissejä vastaan.
Lännen kannalta kiusallista on, että samaiset kurdisissit ovat olleet arvokkaita liittolaisia taistelussa ääriliike Isisiä vastaan
– Turkki on saanut enemmän liikkumavaraa sekä Syyriassa että Irakissa. Kansainvälisesti ei ole paljon halua arvostella Turkkia, vaikka se tekee laajoja sotilasoperaatioita Irakiin ja Syyriaan, Aslı Aydıntaşbaş sanoo.
.
Suomi saisi ongelmallisen liittolaisen
Suomen kannalta Nato-maa Turkki muuttuu entistä mielenkiintoisemmaksi jos liitymme puolustusliittoon.
Turkki tekee kiistanalaiset operaationsa Irakissa, Syyriassa ja muualla Lähi-idässä sinänsä omin voimin ilman suoraa tukea Natolta.
Joissakin kommenteissa (siirryt toiseen palveluun) on väitetty, että vaikka demokratia- ja ihmisoikeuskriteerit (siirryt toiseen palveluun) ovat Natossa yleisluontoisempia kuin EU:ssa, Turkkia ei hyväksyttäisi jäseneksi, jos se nyt olisi hakijajonossa.
Tosin ehkä Turkin strateginen painoarvo ratkaisisi pelin, kuten 1950-luvulla maan liittyessä Natoon. Tämä asema suojasi Turkkia myös, kun maan heiveröinen demokratia laitettiin tauolle toistuvissa sotilasvallankaappauksissa..
Lue lisää:
Turkki pommitti kurdeja Pohjois-Syyriassa ja Irakissa: "Monta terroristia tapettiin"