BRYSSEL Lähiviikkoina odotettu Suomen Nato-jäsenhakemus puhuttaa myös Naton päämajassa Brysselissä.
Päätös liittymisestä on täysin Suomen käsissä, pääsihteeri Jens Stoltenberg korostaa Ylen haastattelussa. Hakiessaan Suomi saisi lämpimän vastaanoton.
– Viesti 30 liittolaiselta on, että Suomi on lämpimästi tervetullut ja otetaan avosylin vastaan. Tulemme varmistamaan, että prosessi on nopea ja tehokas.
Jos Suomi päättää hakea jäsenyyttä Natolta on luvassa turvallisuuteen liittyvää tukea. Stoltenbergin mukaan Suomea voitaisiin tukea muun muassa poliittisilla julistuksilla, kannanotoilla tai liisämällä Naton läsnäoloa ja harjoituksia Suomen lähialueella.
– On monia keinoja, joilla voimme ilmaista, että Suomen turvallisuudella on merkitystä Naton liittolaisille.
Voit katsoa Stoltenbergin haastattelun kokonaisuudessaan tekstitettynä tästä:
Suomen jäsenyys vahvistaisi Stoltenbergin mukaan Natoa. Pääsihteeri Stoltenberg korostaa Suomen moderneja ja hyvin varustettuja puolustusvoimia, uusiin hävittäjiin tehtyjä investointeja ja demokraattisia rakenteita.
– Kaikki tämä vaikuttaisi siihen, että Suomi edistäisi transatlanttista turvallisuutta.
Suomen ja Ruotsin jäsenyydellä olisi myös merkitystä pohjoismaisen yhteistyön näkökulmasta, pääsihteeri toteaa.
– Norja, Tanska ja Islanti ovat Nato-maita, joten Suomen ja Ruotsinkin jäsenyys vahvistaisi pohjoismaista yhteistyötä.
Jos Suomi ja Ruotsi päättävät hakea Naton jäsenyyttä yhdessä laaditusta liittymispöytäkirjasta voisi Stoltenbergin mukaan päästä yhteisymmärykseen muutamassa viikossa. Sen jälkeen Suomi voisi osallista Naton tapaamisiin kaikilla tasoilla paikalle kutsuttuna.
Jäsenhakemus olisi myös ratifioitava kaikkien jäsenmaiden parlamenteissa. Tässä voi mennä useita kuukausia. Stoltenbergin mukaan liittolaiset yrittäisivät tehdä lopulliset päätökset mahdollisimman nopeasti.
USA:n suurlähettiläs: Ymmärrämme turvallisuushuolet
Suomen puolustusta suitsutetaan myös Yhdysvaltain Nato-edustustossa.
– Monet liittolaiset arvostavat Suomen näkemystä suhteessa Venäjään ja kokemusta Venäjän kanssa toimimisesta. Suomella on myös äärimmäisen kyvykäs puolustus, joka on harjoitellut Naton joukkojen kanssa, Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Julianne Smith sanoo Ylelle.
Natossa löytyy ymmärrystä hakuprosessiin liittyville turvallisuushuolille niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Molemmissa maissa on käyty vilkasta keskustelua siitä, millaista apua Nato tai yksittäiset liittolaiset voivat tarjota mahdollisen hakuprosessin aikana.
– Liittokunta ymmärtää, että on tiettyjä riskejä ja herkkyyksiä, jotka liittyvät kyseiseen aikaväliin. Käymme keskusteluja ymmärtääksemme, miltä nämä riskit voivat näyttää, Smith sanoo.
Vastatoimia on odotettavissa
Moskovan suhtautuminen ei tule olemaan myötämielistä, jos maat päättävät liittyä Natoon, Smith toteaa. Hybriditoimet, ilmatilan loukkaukset ja ylilennot ovat myös suomalaisille tuttuja vaikuttamisen keinoja, Smith korostaa, että Venäjän toimintatavat tunnetaan Natossa.
**Voit katsoa Smithin haastattelun kokonaisuudessaan tekstitettynä tästä: **
Mutta voisiko Suomeen ja Ruotsiin kohdistua sotilaallisen hyökkäyksen uhka? Tähän Smith ei ota suoraan kantaa Ylen haastattelussa.
– En tiedä, näkeekö kukaan tämän todellisena uhkana tällä hetkellä. Todellisuudessa Ukrainan sota vie Venäjän huomion, eikä sota etene oikeaan suuntaan Venäjän näkökulmasta.
Jos vastatoimia tulee, kyseessä ovat todennäköisemmin hybriditoimet, Smith arvioi.
Yksityiskohtaisista turvajärjestelyistä keskustellaan vasta, jos Suomi ja Ruotsi päättävät hakea Naton jäsenyyttä.
– Varsinaiset keskustelut aloitetaan sillä hetkellä, kun nämä kaksi maata ilmaisevat kiinnostuksensa puolustusliittoon liittymisestä. Meidän on odotettava siihen asti, Smith sanoo.
Yle seuraa Ukrainan uutisia tässä päivittyvässä artikkelissa.