Hyppää sisältöön

Suomi toivoo Nato-mailta turvallisuustukea jäsenyyshakemuksen käsittelyajalle – sotaharjoitukset ja laivastovierailut tärkeä viesti

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei ole havainnut todellista eroa Suomelle ja Ruotsille annettujen turvallisuuslupausten välillä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) odottaa Nato-mailta turvallisuustukea mahdollisen Nato-jäsenyyshakemuksen käsittelyn aikana. Kuva: Silja Viitala / Yle
Pekka Kinnunen

Suomi toivoo mahdollisen Nato-jäsenyyshakemuksensa nopeaa käsittelyä 30 Nato-maassa.

– Tietysti jos jäsenyyshakemus jätetään, niin odotamme jäsenyysneuvottelujen päätyttyä Naton neuvostolta positiivista signaalia Naton jäsenmaille, että jäsenmaat hyväksyisivät Suomen nopeasti jäseneksi.

– Jäsenmaat ovat tietysti vapaita ilmaisemaan myös oman tukimahdollisuutensa: harjoitustoimintaa laivastovierailuja, poliittisia julistuksia. Varmaan eri jäsenmailla on erilaisia tapoja ilmaista sitä, että Suomen ja mahdollisesti Ruotsin koetaan sitten kuuluvan tähän Nato-perheeseen, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) toteaa Ylen haastattelussa.

Naton läsnäolo tärkeä viesti solidaarisuudesta

Naton läsnäolon näkyminen Suomessa ja Suomen lähialueilla olisi tärkeää jo jäsenyyshakemuksen käsittelyn aikana.

– Olemme samaan aikaan sanoneet, että Suomessa ei koeta mitään välitöntä sotilaallista vaaraa. Vaikka Ukrainan konflikti, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, monia huolestuttaa, niin meidän rajoillamme on hyvin rauhallista. Ei pidä tilannetta liioitella, mutta varmasti se, että maat osoittavat solidaarisuutta tässä tilanteessa, niin on meille tärkeä signaali, ulkoministeri Haavisto kuvailee Suomen odotuksia.

Naton läsnäolo Suomessa ja Suomen lähialueilla olisi viesti siitä, että Suomen turvallisuudesta ollaan kiinnostuneita jo jäsenyysprosessin aikana.

– Kun Natolla on tämä avointen ovien politiikka -periaate, niin olemme keskusteluissa Naton kanssa sanoneet, että olisi kovin onnetonta, jos mikä tahansa maa, joka hakee Naton jäsenyyttä, niin joutuisi sitten suuriin vaikeuksiin sitä jäsenyyttä hakiessaan ja jäisi vaille turvaa. Eihän se näin voi mennä., ulkoministeri Haavisto linjaa.

Eri maat ovat luvanneet Suomelle hyvin erilaista tukea.

– Monet EU-maat ovat todenneet, kun heiltä on kysytty, että miten suhtaudutte harmaaseen jaksoon jäsenyyshakemuksen ja mahdollisen jäsenyyden välillä, niin EU-maat ovat saattaneet vastata, että onhan meillä jo artikla 42.7. Olemme sen kautta täysin sitoutuneet toistemme turvallisuuteen. On ollut mukava nähdä, että siihen artiklaan suhtaudutaan tänä päivänä hyvin vakavasti, Haavisto kertoo.

Haavisto: Turvallisuuslupauksilla ei ole eroa

Ruotsissa on ollut näkyvää keskustelua Ruotsin saamista turvatakuista.

– Olen itsekin lukenut ruotsalaisten iltapäivälehtien otsikoita ja aina lukiessa ihmetellyt, että ohhoh, onpas paljon luvattu. Kun olen sitten lukenut jutun tekstiä, niin se on ollut ihan sitä samaa tukea, mitä Suomellekin on luvattu. En ole huomannut näissä lupauksissa lopulta mitään eroa.

–Me olemme tietysti olleet hyvin tarkkoja siitä, että näissä lupauksissa ei ole vielä kysymys siitä turvallisuustakuusta, jonka Nato-jäsenyys muodostaa. Mikään maa ei voi tässä jäsenyyshakemusvaiheessa antaa täsmälleen sitä samaa takuuta, minkä Nato sitten kokonaisuutena antaa, mutta maat ovat tehneet ja valmistelevat merkittäviä kannaottoja, jotka vaikuttavat oikeasti hakijamaan turvallisuuteen, ulkoministeri Haavisto korostaa.

Voit keskustella tästä artikelista 6.5.2022 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg Ylen haastattelussa: "On monia keinoja, joilla voimme ilmaista, että Suomen turvallisuudella on merkitystä"

Suosittelemme sinulle