Hyppää sisältöön

Kuopiolaisyrittäjä löysi henkisen kodin Nepalista – Teija Hiekkalahti työllistää 50 paikallista ja myy tuotteet Suomessa

Kauppaa voi käydä myös kehittyvän maan kanssa ja työllistämistä myös tuetaan. Kuopiolaisyrittäjä myy Nepalissa tehtyjä tuotteita pop up -myymälöissä ja verkkokaupassa.

Nainen katsoo kameraan hengareiden välistä vaateliikkeessä.
60-vuotiaalla Teija Hiekkalahdella on 35 vuoden yrittäjäkokemus. Kuva: Marianne Mattila / Yle
Marianne Mattila
Avaa Yle-sovelluksessa

Kuopiolainen Teija Hiekkalahti pyörittää yritystä, joka myy Nepalissa valmistettuja tuotteita. Hiekkalahden yritys Babadum syntyi, kun kyläilemässä ollut tuttava kertoi harkitsevansa maahantuontia Nepalista. Hän kysyi, kiinnostaisiko myös Hiekkalahtea saada paketti.

– Minä luulin, että se oli vitsi, Hiekkalahti kertoo.

Kyseessä ei ollut vitsi ja jo joulun alla Hiekkalahti myi pashimahuiveja pop up -myymälässä. Puolen vuoden kuluttua hän perusti oman liikkeen Kuopion keskustaan. Seuraava askel oli matka Nepaliin luomaan suhteita paikallisiin kutomoihin ja ompelimoihin.

Nyt takana on jo useita matkoja ja tuotevalikoima on laajentunut huiveista erilaisiin naisten vaatteisiin, sisustustuotteisiin ja käsi- ja sorminukkeihin.

Naisia nepalilaisessa tehtaassa, jossa tehdään villahuovasta käsi- ja sorminukkeja.
Huopatuotteita tekevä yritys työllistää pelkästään naisia - kotiäitejä, joilla ei ole ammattia. Kuva: Teija Hiekkalahti

Nepalissa bisnes tulee perheen ja uskonnon jälkeen

Hiekkalahti sai myös hakemaansa liikekumppanuustukea Finnpartnershipilta. Tuella on iso merkitys yrityksen tulevaisuudelle.

Tällä hetkellä noin 50 ihmistä Nepalissa työllistävä Hiekkalahti haluaa luoda liikesuhteita myös Intiaan ja Sri Lankaan. Intoa piisaa, vaikka työ on ollut välillä haastavaa. Elämänarvot ovat Suomessa ja Nepalissa erilaiset.

– Jos ajatellaan vaikka bisnestä, niin heillä se on tärkeysjärjestyksessä kolmantena perheen ja tärkeän uskonnon jälkeen, hän kertoo.

Nainen pyörii pitäen hametta edessään.
Teija Hiekkalahti pyörittää hametta, joka on tehty käytetyistä sarikankaista. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Käytännössä tämä näkyy niin, että jos Hiekkalahti on sopinut, että tilaus on valmis kolmen kuukauden kuluttua, saattaa sen valmistuminen viivästyä häiden tai uskonnollisen festivaalin takia.

– Kuitenkin se, kuinka näin pieni ammatinharjoittaja pystyy vaikuttamaan niin monen ihmisen elämään, auttaa jaksamaan.

Esimerkiksi viimeisimmällä alkuvuodesta tehdyllä matkalla hän löysi koruntekijän, joka elättää perheensä puoli vuotta Hiekkalahden tekemillä pienillä ostoilla.

Ihmisten tilanne turismista riippuvaisessa Nepalissa on huonontunut koronapandemian aikana.

– Kaduilla oli muun muassa enemmän kerjäläisiä kuin aikaisemmin.

Iso summa rahaa, mutta ei kerralla tilille

Hiekkalahden hankkeen päätavoite on haavoittuvassa asemassa olevien naisten koulutus ja työllistäminen sekä ekologisten materiaalien käyttäminen. Tukisumma on 50 000 euroa. Summa ei tupsahda tilille kerrallaan vaan sitä maksetaan takautuvasti toteutuneiden kulujen mukaan.

– Minähän sain tukea matkoihin eli esimerkiksi lentolipuista ja majoituksesta saan osan pois, Hiekkalahti kertoo.

Tukea voi käyttää myös paikallisen tulkin palkkaamiseen. Nepalissa puhutaan yleisesti englantia, mutta välillä nepalinkieliselle tulkille on tarvetta.

– Omaan palkkaan en voi tätä rahaa käyttää, hän kertoo.

Nainen ottaa selfietä niin että takana istuva nainen näkyy kuvassa.
Teija Hiekkalahti ja selfie huopatuotteita valmistavassa tehtaassa. Kuva: Teija Hiekkalahti

Lahjakkaan nepalilaistytön tilanne laittoi liikkeelle orpokodin avustamisen

Nepalista on muodostunut Hiekkalahdelle vuosien aikana toinen henkinen koti. Vitsin varjolla hän selittää sen johtuvan siitä, että siellä ihmiset ovat yhtä lapsellisia kuin hän itse.

– He tanssivat, laulavat ja ottavat ilon irti elämästä silloin kuin pystyvät.

Nainen katsoo kameraan käsissään vuohi- ja leijona käsinuket
Teija Hiekkalahti sai sormi- ja käsinukeille CE-merkinnän eli tuote täyttää tuotetta koskevien EU:n direktiivien ja asetusten olennaiset vaatimukset ja saa liikkua vapaasti EU:n alueella. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Vuosien varrella hän alkanut avustaa myös paikallista orpokotia. Kolmisen vuotta sitten hänet vietiin tutustumaan Happy Children Home -nimiseen paikkaan. Tuon vierailun aikana hänelle kerrottiin 17-vuotiaan Sazina Paryar -nimisen tytön tilanteesta.

– Olin jo lähdössä pois taksissa, kun minut pyydettiin takaisin perustajan eli paikallisesti presidentin puheille.

Presidentti pyysi taloudellista apua orpokodissa asuvan Sazinan koulutukseen. Lahjakas tyttö oli valmistunut koulusta parhain arvosanoin, mutta haave sairaanhoitajan ammatista oli kaatumassa. Jo opiskelupaikan saaneelle Sazinalle ei oltu saatu kasaan tarvittavaa lukukausimaksua. Hiekkalahdelta pyydettiin apua puuttuvan tuhannen dollarin summan löytämiseksi.

– Kieltämättä hämmennyin ja menin takaisin hotelliin. En saanut kuitenkaan nukuttua koko yönä miettiessäni Sazinan tilannetta, hän muistelee.

Seuraavana päivänä hän keräsi rahan kasaan ystäviensä avustuksella. Nyt Sazina on valmistumassa ja vuosikurssinsa parhaana oppilaana hän sai viimeisen lukukausimaksun stipendinä.

Hiekkalahti perusti orpokotia auttaakseen Sazina ry:n. Mukana on kolmisenkymmentä säännöllisesti 15 euroa kuussa lahjoittavaa ihmistä.

Nepalilaisia naisia työskentelee ja valmistaa huopaleluja pajassaan.
Tässä ompelimossa syntyy hameita kierrätetyistä sarikankaista. Kuva: Teija Hiekkalahti

Hiekkalahden haaveena on löytää kaikille 17 orpokodin lapselle oma etäkummi tai -mummi tai -vaari, kuten hän suunnittelee.

– Laskimme juuri viime käynnilläni, että yhden lapsen kuukausittaiset menot kattaa 40 eurolla.

Hiekkalahdella on edelleen pieni liiketila Kuopiossa, mutta tuotteiden myynti tapahtuu suurimmalta osin verkkokaupassa. Sen lisäksi hän kiertää läpi erilaisia messuja ja isoja toritapahtumia. Sesonkina kuten tulevana kesänä hän avaa jälleen pop up -liikkeen.

Kesäseongin jälkeen hän matkustaa takaisin Nepaliin.

Lue lisää:

Aasiassa joki on kätevä kaatopaikka, koska sadekausi tyhjentää sen kerran vuodessa mereen – nyt suomalaisyrittäjä lupaa ratkaista jäteongelman

Kenian maaseudulla punotaan suomalaisia design-koreja: "Vanhoja käsityötaitoja kannattaa käyttää hyväksi"

Suosittelemme