Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko kannattaa Nato-jäsenyyttä.
Hän kertoo Ylelle Nato-kantansa muuttuneen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta.
– Kannatan sitä, että Suomi jättää hakemuksen Natoon ja tavoittelee jäsenyyttä. Se on harkintani tulos siitä syystä, että naapurimaamme on toiminut tavalla, jota ei voi hyväksyä. Venäjään ei voi näissä olosuhteissa luottaa ja porukassa on parempi kuin yksin.
Hallituspuolueista vain vihreät ja RKP ovat ilmoittaneet tähän mennessä kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Saarikko on haastateltavana tiistaina Ylen aamussa kello 8.18 ja Yle Radio 1:n Ykkösaamussa kello 8.47.
Annika Saarikko kertoo olevansa sinut Suomen turvallisuuspolitiikan pitkän linjan kanssa. Suomi on pyrkinyt tulemaan toimeen naapurin kanssa ja järjestelmällisillä toimilla päätynyt osaksi länttä.
– En kuulu niihin, jotka harjoittavat historian perkausta syyttävällä sormella. Ajattelen, että uusi aika vaatii uudet valinnat. Ja sitä uutta aikaa Suomi ei valinnut, vaan sen valitsi Venäjä, Saarikko sanoo.
Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg on arvioinut Ylelle, että keskustan Nato-ajatteluun on vaikuttanut näihin päiviin asti Urho Kekkonen, joka esiintyi Suomen idänpolitiikan takuumiehenä.
Kekkonen johti Suomen ulkopolitiikkaa kylmän sodan aikana lähes yksin. Hän pyrki pitämään hyvät välit itänaapuri Neuvostoliittoon ja tasapainotteli puolueettomuuspolitiikassaan idän ja lännen välissä.
Oman puolustuksen tärkeyttä ei saa unohtaa
Saarikko kertoo, että hänen päätöksensä on hyvin käytännönläheinen. Se on myös luonteva jatkumo Nato-yhteensopivuudelle, johon Suomi on pyrkinyt usean hallituskauden aikana.
– Itselleni tämä kirkastaa kahta asiaa: oman puolustuksen merkitystä ei saa unohtaa. Maanpuolustustahto ja isänmaallisuus on edelleen kaiken perusta.
Saarikon mielestä Suomessa pitää keskustella enemmän siitä, millainen Suomi ja erityisesti pitkän itärajan Suomen näkymä on Venäjä-suhteen romuttumisen jälkeen. Muutos esimerkiksi talouteen ja ihmisten mielenmaisemaan näkyy enemmän idässä kuin muualla maassa.
Saarikko toivoo, että mahdollisen Nato-hakemuksen odottelu ei veny liian pitkäksi. Kaikkien 30 Nato-maan on ratifioitava sopimus ja siinä voi kestää jopa vuosi.
– Toivoisin, että tämä aika olisi paljon lyhyempi kuin liittymisnopeus on tähän mennessä ollut. Tilanne on hyvin poikkeuksellinen. Tiedän, että siitä myös käydään keskustelua.
Keskustan puoluevaltuusto antoi huhtikuun alussa hyväksyntänsä sille, että keskustan johto ja ministerit voivat tehdä tarvittavat ratkaisut Suomen turvallisuuden kannalta. Tämä pitää sisällään myös Nato-jäsenyyden hakemisen.
Keskustan eduskuntaryhmä päättää Nato-kannastaan torstaina.
Marin ja Niinistö ilmoittavat tällä viikolla
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on luvannut kertoa kantansa torstaina ja pääministeri Sanna Marin (sd.) lähipäivinä. Pääministeripuolue SDP:n puoluevaltuusto kokoontuu lauantaina päättämään puolueen Nato-kannasta.
Vasemmistoliitto päätti lauantaina, että Nato-jäsenyys ei ole puolueelle enää hallituskysymys. Oman Nato-kantansa puheenjohtaja Li Andersson aikoo kertoa samaan aikaan kuin muu valtiojohto, siis tällä viikolla.
Saarikko kertoo, että hän on ilmoittanut Nato-kantansa myös pääministeri Sanna Marinille ja presidentti Sauli Niinistölle.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 11.5. kello 23:een saakka.
Lue myös:
Ylen kysely: Nato-jäsenyydellä on suomalaisten vankka tuki – 76 prosenttia haluaa Suomen Natoon
Suurlähettiläs Mikko Hautala: Suomi elää nyt vaaran vuosia, jokaisen tulee pitää katse pallossa