Hyppää sisältöön

Allegro-junan tarkastajat tekivät kohtalokkaan virheen – äiti onnistui kaappaamaan lapsensa Suomesta Venäjälle

Rajavartijat eivät tienneet, että lapsen huoltajuuden voisi varmistaa väestötietojärjestelmästä. Oikeusasiamies edellyttää rajavartioille lisää koulutusta asiassa.

Allegro-juna Helsingin rautatieasemalla.
Kaappaus tapahtui Allegro-junan kautta helmikuussa 2020. Ukrainan sodan takia Allegrot eivät ole viime aikoina liikennöineet. Kuva: Juho Liukkonen / Yle
Helena Korpela

Äiti onnistui kaappaamaan lapsensa tämän huoltajalta Venäjälle rajatarkastusta tehneiden rajatarkastajien virheen takia.

Lapsen huoltaja teki viime vuonna asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelussaan huoltaja arvostelee Helsinki–Pietari-väliä liikennöivässä Allegro-junassa tehtyä rajatarkastusta.

Äiti oli matkustanut Allegro-junassa lapsensa kanssa Pietarin suuntaan helmikuussa 2020. Rajavartiolaitoksen virkamies oli huomannut, ettei lapsella ollut mukanaan Suomeen palaamiseen tarvittavia matkustusasiakirjoja ja huomauttanut asiasta lapsen äidille.

Lapsen äidillä ei myöskään ollut erillistä kirjallista lupaa lapsen huoltajalta viedä lasta pois maasta. Tästä huolimatta rajatarkastaja oli antanut lapsen äidin jatkaa matkaansa lapsen kanssa Venäjän puolelle.

Kantelija on tapahtuma-aikaan ollut lapsen yksinhuoltaja. Asian johdosta on käynnistetty Haagin lapsikaappaussopimuksen mukainen palautusprosessi. Kantelun mukaan se ei ole toistaiseksi johtanut lapsen palauttamiseen.

Asiaa selvitettiin

Rajatarkastuksen suorittaneet rajavartijat olivat ottaneet äidin ja lapsen matkan tarkoituksen tarkempaan selvitykseen junassa.

He muun muassa selvittivät, että nainen on lapsen äiti. Lapsen huoltajuussuhdetta ei kuitenkaan varmistettu. Tarkastuksessa ei myöskään selvitetty, oliko äidillä esittää lapsen huoltajan antama suostumusasiakirja matkaa varten.

Lopulta rajatarkastajat ottivat yhteyttä esihenkilöönsä eli rajavartiomestariin saadakseen toimintaohjeita. Rajavartiomestari oli päättänyt harkinnan jälkeen, että nainen ja lapsi saavat jatkaa matkaansa Venäjälle. Harkinnassa oli otettu huomioon muun muassa se, että lapsella oli ollut Venäjän passi, nainen oli lapsen äiti sekä se, että naisella oli työsuhde ja vireillä oleva oleskelulupahakemus Suomeen.

Äiti oli kertonut rajanylityksen olevan kiireellinen ja pakollinen, koska hänen Venäjällä oleva vanhempansa oli sairastunut. Rajavartiomestari oli arvioinut, ettei ilmennyt vakavaa syytä epäillä lapsen viemistä luvattomasti lailliselta huoltajaltaan.

Vainikkalan junarata Venäjälle päin. Rajalle on muutama sata metriä.
Vainikkalan juna-asema Lappeenrannassa on Allegro-junan viimeinen pysähdyspaikka Suomen puolella. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

"Koulutus ollut riittämätöntä"

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Pasi Pölösen mukaan yhden aikuisen kanssa matkustaneen ja maasta poistumassa olleen lapsen huoltajuussuhde olisi pitänyt ehdottomasti selvittää.

Tällaisen selvityksen olisi voinut tehdä rajavartijoiden käytössä olevalla tietojärjestelmällä. Myös Schengenin rajasäännöstö edellyttää asian selvittämistä. Pölösen näkemyksen mukaan rajavartijoiden koulutus on ollut tilanteeseen nähden riittämätöntä.

– Rajavartiolaitoksen tähänastiset koulutustoimenpiteet lapsikaappausten torjumiseksi ja tätä toimenpidettä tukevien tietojärjestelmien käytössä ovat olleet riittämättömiä, Pölönen toteaa ratkaisussaan.

Pölönen antoi ratkaisunsa asiaan toukokuun alkupuolella.

Virheet myönnetään

Kaakkois-Suomen rajavartiosto toteaa oikeusasiamiehelle antamassaan lausunnossa toimineensa virheellisesti. Rajavartioston näkemyksen mukaan virkamiehillä ei ollut riittäviä perusteita antaa naisen ja lapsen jatkaa matkaa Venäjälle. Lapsen huoltajuussuhde olisi pitänyt selvittää.

Rajavartiosto pahoittelee tapahtuman johdosta aiheutunutta haittaa ja lupaa huomioida asian toiminnassaan. Jatkokoulutuksessa virkamiehiä muistutetaan huoltajuussuhteen riittävän selvittämisen merkityksestä.

Myös rajavartiolaitoksen esikunta myöntää virheen. Esikunta kertoo lausunnossaan antavansa henkilöstölle tarkempaa ohjeistusta ja koulutusta asiassa.

Taustalla koulutuspuutteita

Päätöksestä vastannut rajavartiomestari kertoi, ettei ollut saanut koulutusta lapsikaappausasioissa eikä väestötietojärjestelmän käytössä. Hän ei tapahtumahetkellä tiennyt, että väestötietojärjestelmästä näkisi huoltajuuden. Tätä eivät tienneet myöskään muut passintarkastusesimiehet.

Rajavartiolaitoksen esikunta kertoo lausunnossa ryhtyvänsä toimenpiteisiin väestötietojärjestelmän käyttöön ja koulutukseen liittyvien havaintojen osalta.

Ei lainvastaisuuksia

Pölönen katsoo ratkaisussaan, että kukaan yksittäinen virkamies ole toiminut lainvastaisesti niin, että se vaatisi oikeusasiamieheltä perusteellisempaa tutkimista.

Pölösen mukaan rajavartiolaitoksen esikunnan tulee ryhtyä välittömästi toimiin kouluttaakseen rajavartijat väestötietojärjestelmän käyttöön. Rajavartiolaitoksen tulee ilmoittaa vuoden loppuun mennessä, miten koulutus lapsikaappausten ehkäisemiseksi on järjestetty.

Esimerkiksi Kaakkois-Suomen rajavartiostossa ei ennen tapausta oltu järjestetty viimeisen kymmenen vuoden aikana erityistä alaikäisten rajatarkastuksiin, lapsikaappauksiin tai väestötietojärjestelmän käyttöön liittyvää koulutusta.

Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentajan, everstiluutnantti Jukka LukkarIn mukaan koulutukset on aloitettu viime vuonna tapauksen tultua ilmi. Lukkarin mukaan lapsikaappaukset ovat harvinaisia.

– Kyllä niitä vuosien saatossa on tapahtunut, mutta ne ovat olleet yksittäistapauksia. Rajatarkastuksissa kyllä tarkastetaan huoltajuuteen liittyviä asioita viikottain, Lukkari kertoo.

Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Lue lisää:

Jasmin yritti turhaan saada viranomaiset uskomaan, että hänen tyttärensä on vaarassa – sitten tuli puhelu, jota hän oli pelännyt 9 vuotta

Jokainen lapsikaappaus on murhenäytelmä - “Aika tekee väärästä oikean”

Suosittelemme sinulle