Pörssikurssit tokenivat tiistaina edellispäivän tuntuvasta sukelluksesta. Helsingin pörssin yleisindeksi putosi maanantaina peräti 3,8 prosenttia. Myös muualla maailmalla kurssipudotukset olivat jyrkkiä. Yhdysvalloissa suurimpien yhtiöiden S&P500-indeksi putosi 3,2 prosenttia ja teollisuusosakkeiden Nasdaq-indeksi 4,3 prosenttia.
– Eilinen lasku oli jatkoa viime päivien hermostuneisuudesta. Yhdysvaltain keskuspankin korkopäätöksen jälkeen kurssit ovat reagoineet melko negatiivisesti, Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto sanoo.
Yhdysvaltain keskuspankki nosti ohjauskorkoa viime keskiviikkona 0,5 prosenttiyksikköä inflaation hillitsemiseksi. Kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt Yhdysvalloissa 8,5 prosenttiin.
Yhdysvaltain korkopäätöstä pidettiin pelättyä maltillisempana ja aluksi osakekurssit nousivat. Torstaista alkaen pörsseissä on kuitenkin nähty kurssilaskuja. Koronnoston pelätään kurittavan taloutta liikaa.
– Huoli on siinä, että korkojen nosto kiristää taloutta liikaa ja heikentää kuluttajien ja yritysten asemia niin paljon, että talouskasvu heikkenee voimakkaasti.
Myös Kiinan tilanne huolestuttaa markkinoita. Kovat koronasulut rajoittavat Kiinan talouskasvua. Lännessä vientiteollisuus kärsii maan seisahtuneisuudesta. Rajoitukset voivat myös vaikuttaa globaaleihin toimitusketjuihin ja lisätä sitä kautta entisestään inflaatiota.
Talouskasvua uhkaa myös Ukrainan sodan takia kallistunut energia.
Euroopan keskuspankin odotetaan myös nostavan ohjauskorkoa tänä vuonna. Euroopan taloustilanne ei ole kuitenkaan yhtä kireä kuin Yhdysvaltain, vaikka inflaatio laukkaakin jo seitsemässä prosentissa.
– Inflaatio toki on korkea, mutta Euroopassa korostuu energian ja jonkin verran myös ruuan hinnan vaikutus siihen. Meillä ei ole samanlainen täystyöllisyystilanne eikä samanlaista palkankorotuspainetta kuin Yhdysvalloissa.
Helsingin pörssi nousee ja laskee muita enemmän
Kurssilaskun yksi kotimanen syy on se, että suhdannenäkyminen muutokset vaikuttavat Helsingin pörssiin erityisen paljon. Syynä on Kivipellon mukaan se, että Suomessa on paljon teollisuusyhtiöitä ja globaalista talouskasvusta riippuvaisia yhtiöitä. Niihin vaikuttaa muun muassa Kiinan tilanne.
Vastaavasti Helsingin pörssissä on vähän sellaisia yhtiöitä, joiden kurssit eivät juuri reagoisi suhdanteisiin.
– Ollaan nähty historiastakin, että Helsingin pörssi nousee muita pörssejä enemmän silloin kun taloudessa menee hyvin ja se myös laskee muita pörssejä enemmän silloin, kun taloudessa menee vähän huonommin.
Sama koskee muidenkin Pohjoismaiden ja varsinkin Tukholman pörssiä.
Suomessa on myös monia yhtiöitä, joille toiminta Venäjällä on ollut tärkeää, mutta niiden osalta suurimmat kurssilaskut nähtiin pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Yhtiöt ovat raportoineet alkuvuodesta pääosin ainakin kohtuullisen hyviä tuloksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa odotetaan tälle vuodelle 10 prosentin tuloskasvua, Euroopassa taso on vähän alempi. Tulokset eivät takaa uskoa tulevaisuuteen.
– Pörssikurssit ennakoivat tulevaa ja pelätään, että tulosennusteita joudutaan leikkaamaan, jos talouden uhkakuvat toteutuvat loppuvuoden aikana.
Maanantaina Helsingissä putosivat muun muassa öljy-yhtiö Nesteen, teräsyhtiö SSAB:n ja Nokian Renkaiden osakekurssit. Tiistaina pudotus alkoi kuroutua pois.
Kasvuyhtiöitä ja "kotoiluosakkeita" on myynnissä
Yhdysvaltojen kurssinousun ja sittemmin kurssilaskun takana on hyvin paljon kasvuyhtiöitä ja teknologia- ja viestintäpalveluyhtiöitä, joiden kurssit ovat nousseet paljon kasvuodotusten takia ja joiden kurssit ovat kärsineet siitä, että korkotaso nousee, Kivipelto kertoo.
Kasvuyhtiöiden arvo perustuu tulevaisuudessa saataviin tuottoihin.
– Korkotason nousu vaikuttaa tulevien kassavirtojen nykyarvoon negatiivisesti, jolloin kasvuyhtiöt näyttäytyvät liian kalliina ja sen takia niitä on pitkälti myyty.
Suomessakin monet sijoittajat ovat hankkiutuneet eroon kasvuyhtiöistä, mutta niitä on Helsingin pörssin markkina-arvosta paljon pienempi osuus.
Yhdysvalloissa sijoittajat ovat Kivipellon mukaan myyneet myös korona-aikana hankkimiaan "kotoiluosakkeita". Esimerkiksi verkkokaupan ja suoratoistopalveluita myyvien firmojen osakkeiden kurssit nousivat voimakkaasti koronan aikana, kun väestö vietti aikaansa kotona.
Esimerkiksi Teslan osake halpeni maanantaina yhdeksän prosenttia ja verkkokauppajätti Amazonin osake putosi viisi prosenttia.
Suoratoistopalvelu Netflixin osake romahti huhtikuussa tulosjulkistuksen jälkeen, kun yhtiö kertoi tilaajamäärän vähenemisestä.
Kivipelto muistuttaa, että osakemarkkinoilta on saatu parin vuoden aikana poikkeuksellisen suuria tuottoja, eikä sama voi jatkua pitkään.
– Sen tohtii sanoa varmasti, että osakkeet tai sektorit, jotka ovat viime vuosina olleet voittajia, eivät itsestään selvästi pärjää tästä eteenpäin. Osakemarkkinoille tulee rotaatiota. Painotuksia muutetaan esimerkiksi kasvuyhtiöistä kohti arvoyhtiöitä.
Hänen mukaansa sijoittajan pitäisi olla kylmäpäinen ja pitäytyä sijoitussuunnitelmassa.
– Helposti lähdetään mukaan sellaiseen maailmanlopun tunnelmointiin.
Voit keskustella aiheesta 11.5. klo 23 saakka.