Hallitus haluaa tuplata työperäisen maahanmuuton, mutta perheellisen maahanmuuttajan on usein mahdotonta yltää oleskeluluvan vaatimiin tuloihin.
Yle kertoi viime viikonloppuna joensuulaisen Muhammed Musahin tilanteesta. Musah on työskennellyt Wolt-lähettinä, mutta hänen oleskelulupaansa ei uusittu ely-keskuksen mielestä epäilyttävän suurten tulojen vuoksi.
Maisterin tutkinnon Suomessa suorittanut Musah on kertomansa mukaan paiskinut 12-tuntista työpäivää Wolt-lähettinä, jotta hänen olisi mahdollista saada myös vaimonsa ja kolme lastaan Ghanasta Suomeen. Perheen yhdistäminen vaatisi 2 900 euron nettotuloja kuukaudessa.
Ylen juttu herätti vilkasta keskustelua työperäisestä maahanmuutosta. Suomessa on monilla aloilla ankara työvoimapula, mutta etenkin perheelliselle maahanmuuttajille yhteiskunnan asettamat tulorajat ovat saavuttamattomissa.
Keskituloinen suomalainen ei yllä tulorajoihin
Työn perusteella myönnettävä oleskelulupa edellyttää riittävää toimeentuloa. Asiaa kutsutaan maahanmuuttolainsäädännössä toimeentuloedellytykseksi. Se lasketaan perheen koon mukaan.
Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessä kotitalouden käteen jäävien nettotulojen on oltava 2 600 euroa kuukaudessa. Jos lapsia on neljä, toimeentuloedellytys on 3 100 euroa kuukaudessa. Toimeentulon täytyy olla turvattu koko oleskeluluvan ajalle.
– Toimeentuloedellytys on aivan kohtuuttoman korkea. Kokoaikatyön pitäisi riittää siihen, että ihminen voi saada perheensä Suomeen. Ei ole kohtuullista vaatia sellaista, mihin ei keskituloinen suomalainenkaan yllä, sanoo vastaava lakimies Hanna Laari Pakolaisneuvonnasta.
Tulorajat ovat suuntaa-antavia, mutta Laarin mukaan niitä noudatetaan erittäin tiukasti. Maahanmuuttoviraston nettisivuilla linjataan, että toimeentuloedellytyksestä voidaan poiketa vain, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai jos lapsen etu sitä edellyttää.
– Oleskeluluvan epääminen toimeentuloedellytyksen perusteella on erittäin yleistä, Hanna Laari sanoo.
Palkan pitäisi olla perheellisellä yli 3500 euroa
On tavallista, että jos maahanmuuttaja hakee perheenyhdistämistä tai on hakeutumassa Suomeen töihin, hän on usein ainakin aluksi perheensä ainoa elättäjä. Yltääkseen esimerkiksi 2 600 euron nettotuloihin palkan pitäisi olla yli 3 500 euroa kuukaudessa.
Yrittäjänä työskennellessä liikevaihdon pitäisi olla vielä suurempi, koska siitä vähennetään yrittämiseen liittyvät maksut, kulut ja verot. Esimerkiksi ruokalähetit työskentelevät yrittäjinä.
Suomalaisista palkansaajista suurimman osan nettotulot jäävät alle 2 500 euron.
"Valtavasti päätöksiä, jotka eivät juristina sovi oikeustajuuni"
Pakolaisneuvonnan vastaavan lakimiehen mukaan linja oleskelulupien myöntämisessä on kiristynyt kauttaaltaan viime vuosina. Samaa sanovat monet muut maahanmuuttaja-asioihin erikoistuneet lakimiehet ja järjestötoimijat.
– Lupakäytäntöjä on kiristetty niin ensimmäisen oleskeluluvan, jatkolupahakemusten kuin perheenyhdistämisen kohdalla, Laari sanoo.
Hän listaa tapausesimerkkejä: hoitoalalla työskentelevä henkilö on tehnyt jo pidempään töitä peräkkäisillä määräaikaisilla työsopimuksilla, ja toimeentuloedellytys täyttyy. Perheenjäsenelle ei kuitenkaan myönnetty lupaa, koska vakituista työsopimusta ei ollut, vaikka tulot ovat käytännössä jatkossakin varmat.
Toisessa tapauksessa perheenyhdistämistä hakenut maahanmuuttaja saa toimeentulonsa palkkatuloista, yritystoiminnasta ja apurahoista. Monista tulonlähteistä ja riittävistä tuloista huolimatta puolisolle ei heltiä lupaa, koska kaikkia tuloja ei päätöksessä huomioitu, ja joka tapauksessa toimeentulo ei ole viranomaisten mielestä jatkossa riittävän turvattu.
On tapauksia, joissa työperusteisen oleskeluluvan ja Suomeen myös perheensä saaneen maahanmuuttajan työt vähenivät väliaikaisesti koronan aikana. Oleskeluluvan jatkohakemuksessa tätä ei huomioitu, ja koko perhe sai karkotuspäätöksen.
– Tällä hetkellä tehdään valtavasti päätöksiä, jotka eivät juristina sovi oikeustajuuni, Laari sanoo.
Tulorajat estävät työperäisen maahanmuuton kasvattamisen
Hallituksen tavoitteena lisätä runsaasti työperäistä maahanmuuttoa. Esimerkiksi hoiva-alalla sitä pidetään kohtalonkysymyksenä työvoimapulan vuoksi.
Vaarana kuitenkin on, että nykyisillä tulorajoilla rakennetaan yhteiskuntaa, johon on mahdollista tulla töihin vain ilman perhettä.
Työministeriössä ongelma tunnustetaan ja sitä pidetään pullonkaulana työperäisen maahanmuuton edistämisessä.
– Jos toimeentulokysymystä ei ratkaista, emme voi aktiivisesti rekrytoida työntekijöitä kolmansista maista EU:n ulkopuolelta, sanoo johtava asiantuntija Laura Lindeman työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Lindeman huomauttaa, että ei olisi eettisesti oikein, että valtio auttaisi rekrytoimaan esimerkiksi hoitajia, joiden pitäisi kuitenkin jättää perheensä kotimaahansa.
– Toimeentuloedellytyksen tulorajoja olisi syytä pohtia. Suomessa voi tulla toimeen vähemmälläkin, kuin mitä oleskeluluvan saamiseksi nyt vaaditaan, Lindeman sanoo.
Työperäinen maahanmuutto on työ- ja elinkeinoministeriön toimialaa, mutta perheenyhdistämisen toimeentuloedellytykseen liittyvistä asioista vastaa sisäministeriö.
Sisäministeri Mikkonen: kohtuullistamista olisi syytä tehdä
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) olisi valmis madaltamaan toimeentuloedellytyksen tulorajoja etenkin perheellisten maahanmuuttajien kohdalla.
– Kyllä kohtuullistamista olisi syytä tehdä. Moni suomalainenkin perhe tulee vähemmällä toimeen.
Mikkosen mukaan lähtökohtana täytyy olla, että Suomeen töihin tulevalla maahanmuuttajalla olisi mahdollista tuoda myös perheensä mukanaan.
Toimeentulorajoista päätetään vuosittain ja ne määritellään asetuksella. Rajojen muuttaminen ei vaatisi siis lakimuutosta.
Juristien esille tuomaan kiristyneeseen käytäntöön oleskelulupa-asioissa sisäministeri ei osaa suoraan ottaa kantaa.
– Ainakaan tilastollisesti asia ei ole noussut esiin myönnetyissä luvissa, mutta sitä on syytä tutkia tarkemmin, Krista Mikkonen sanoo.
Keskustele jutun aiheesta. Keskustelu on auki 11.5. klo 23:een asti.
Lue myös: