Hoitajajärjestöt ovat torjuneet sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen kunta-alan työehtokiistassa. Muut kunta-alan palkansaajajärjestöt ja työnantajat hyväksyivät ehdotuksen.
Sovittelulautakunnan puheenjohtaja Elina Pylkkänen ei halunnut suoraan arvioida, miten prosessi jatkuu. Pylkkänen totesi ministeri Tuula Haataisen (sd.)ratkaisevan asian.
Työministeri Tuula Haatainen tviittasi toivovansa, että muut kunta-alan osapuolet arvioivat tilannetta sovintoesityksen pohjalta, vaikka hoitajat ovat torjuneet sen.
– Sovittelun jatkon osalta pyysin puheenjohtajistolta tilannearviota. Se on minulle luvattu loppuviikon aikana, Haatainen kirjoitti.
Prosessin jatko on epävarma. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kirjoitti tiedotteessa hyväksyneensä ehdotuksen ehdollisena.
– Esitys hyväksyttiin sillä ehdolla, että muutkin osapuolet sen hyväksyvät, liitto tiedotti.
Tehy: Luokattoman huono ehdotus
Tehyn Millariikka Rytkönen sanoi valtakunnansovittelijan toimistolla, että sovintoehdotus oli luokattoman huono.
– Sillä ei millään tavalla paranneta tai hoideta hoitajapulaa. Sovittelulautakunta ei valitettavasti ymmärrä, miten syvästä hoitajapulasta meidän yhteiskunnassamme kärsitään.
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen johtama sovittelulautakunta kertoi eilen ehdotuksestaan, jossa kunta-alalle solmittaisiin 3-vuotinen työehtosopimus ja sen lisäksi palkansaajien vaatima pidempi palkkaohjelma.
Se nostaisi palkkoja noin viisi prosenttia yli yleiskorotusten viiden vuoden aikana.
– Meillä hoitajilla ei ole minkäänlainen kiire tässä asiassa. Me jäämme odottelemaan. Me emme tee huonoa sopimusta, Rytkönen sanoi.
Hoitajat: Irtisanoutumisiin mennään - varaa odottaa sopimusta
Ainakin hoitajajärjestöt näyttävät lähtevän siitä, että muut kunta-alan palkansaajat saavat nyt tehdä omat sopimuksensa ja hoitajat jäävät taistelemaan paremmista korotuksista.
Tehy ja Super kertoivat valmistautuvansa nyt joukkoirtisanoutumisiin uutena painostuskeinona. Päätöksiä on tehty eilen.
– Aikaisintaan toteutamme irtisanoutumiset siinä vaiheessa, kun muut kuntapuolen sopimukset on tehty. Ja viimeistään siinä vaiheessa, kun ollaan siirrytty hyvinvointialueille ja ollaan valtion huomassa, Rytkönen sanoi.
Rytkönen painotti toistamiseen, että hoitajat voivat jatkaa neuvottelua pitkään. Jopa vuoden vaihteeseen asti, jolloin valtion rahoittamat hyvinvointialueet aloittavat. Palkankorotusvaatimus kohdistuu nimenomaan hallitukseen ja valtiovaltaan.
– Me pystymme hyvin odottamaan sinne tammikuulle ja tadaa, me olemme valtion huomassa, Rytkönen muotoili.
Hoitajat toistivat vaatimuksensa 3,6 prosentin vuosittaisista korotuksista viiden vuoden ajaksi yli yleisen linjan.
Superin Silja Paavola totesi, että hoitajapulan syvyyttä ei mitä ilmeisimmin ymmärretä vieläkään.
– Tämä on niin iso yhteiskunnallinen asia. Se jotenkin jää kaikilta huomaamatta. Vain Suomen valtio voi antaa siihen rahoituksen.
Työantaja ei ymmärrä hoitajien ratkaisua
Esimerkiksi opettajia edustavan neuvottelujärjestön Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi, että ehdotettu pitkä palkkaohjelma ja ensimmäisen sopimusvuoden korotukset tyydyttivät Jukoa, ja niinpä lautakunnan sovintoehdotus hyväksyttiin Jukossa.
Luukkainen ei halunnut sulkea pois vaihtoehtoa, että muu kunta-ala tekee oman sopimuksen, vaikka hoitajajärjestöt jatkavat neuvotteluja.
Kuntatyönantajien Markku Jalonen sanoi olevansa erittäin pettynyt hoitajien ratkaisuun.
– Varmaan kuulemme kaikkia osapuolia siitä, miten jatketaan. Tätä harkintaa tehdään tämän tilaisuuden jälkeen.
Jalonen totesi, että sovittelulautakunnan ehdotus oli erittäin vaikea hyväksyä sen korkean kustannustason vuoksi.
– Kokonaisharkinnan ja kokonaisarvion vuoksi meillä oli valmius hyväksyä ratkaisu.
Jalonen totesi, että käsillä on poikkeuksellinen työriita ja työantajan näkökulmasta aivan poikkeukselliset vaatimukset palkankorotuksista.
Hoitajien ratkaisua jäädä sovun ulkopuolelle Jalosen oli hyvin vaikea ymmärtää. Hänen mukaansa työnantajan nyt hyväksymä sovintoehdotus oli palkankorotusten puolesta kipurajalla.
Ministeri Lindén: Hyvä, jos kesä on turvattu
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kommentoi tilannetta Ylelle eduskunnassa. Hän totesi, ettei tunne yksityiskohtia siitä, miten eri neuvotteluosapuolet nyt aikovat edetä, mutta toivoi mahdollisimman pikaista sopimista.
Lindén kommentoi hoitajajärjestöjen ilmoitusta joukkoirtisanomisten aikataulusta toteamalla, että on hyvä, jos aikaa saadaan lisää, eivätkä irtisanoutumiset tapahdu nopeasti.
– Kesä on aina vaativa ajanjakso erikoissairaanhoidossa. Siitä olen tyytyväinen, jos kesä olisi turvattu. Tässä on nyt aikaa myös hakea sitä sovintoratkaisua.
Lindén suututti aiemman hoitajalakon yhteydessä hoitajajärjestöt ilmoittamalla esittelevänsä potilasturvallisuuslain, joka olisi pakottanut lakkoilevia hoitajia töihin.
Juuri tällä hetkellä vastaavaa lainsäädäntöä ei ole valmistelussa joukkoirtisanoutumisten varalta, Lindén sanoi Ylelle.
Tarjolla prosentti yli muiden viideksi vuodeksi
Ehdotetulla palkkaohjelmalla työntekijöille maksettaisiin viiden vuoden ajan noin prosentin muita aloja korkeampi palkankorotus. Yhteensä ohjelma toisi kunta-alalle viiden vuoden aikana 5,1 prosentin korotuksen yleisen linjan mukaisten korotusten lisäksi.
Julkisten ja hyvinvointialojen JHL sekä hoitajajärjestöt Tehy ja Super tosin ovat työriidan aikana vaatineet tätä merkittävästi suurempia vuosikorotuksia palkkaohjelmaan.
JHL on puhunut jopa 4,7:n ja hoitajajärjestöt 3,6 prosentin vuosittaisesta korotuksesta yleiskorotusten päälle.
Tänä keväänä on nähty suuria kunta-alan lakkoja. Myös hoitajat ovat olleet lakossa, mutta uhkaavat seuraavassa vaiheessa joukkoirtisanoutumisilla, jos niitä tyydyttävää palkkaratkaisua ei synny.
Katso koko tiedotustilaisuus tästä:
Lue lisäksi: