Venäjän armeijan ja turvallisuuspalveluiden riveissä on tyytymättömyyttä presidentti Vladimir Putinia kohtaan. Sotilaat ja agentit haluaisivat laajentaa Ukrainan sotaa entisestään.
Näin kertovat Ylen haastattelussa venäläiset tutkivat toimittajat Andrei Soldatov ja Irina Borogan, joilla on laajasti lähteitä Venäjän turvallisuuskoneistossa.
Britanniaan vuosi sitten muuttaneet toimittajat ovat julkaisseet useita kirjoja Venäjän turvallisuuspalveluista ja kyberoperaatioista.
Juuri nyt koneistossa kiehuu. Turvallisuusviranomaiset kokevat tulleensa nöyryytetyiksi Ukrainassa. Venäjän joukot ovat jääneet kauaksi tavoitteistaan Ukrainassa.
He eivät syytä tästä omia virheitään vaan sitä, että Venäjän asevoimat joutuvat sotimaan rauhanajan joukoilla. Vastassa on täysin mobilisoitu ja lännestä yhä uusia aselasteja saavaa Ukrainan armeija, joka on nyt saanut rintamalle enemmän joukkoja kuin vastapuoli.
– He eivät pidä siitä, että heitä rajoitetaan ja he eivät siksi saavuta tavoitteitaan, Soldatov kertoo.
Sotilaat ihmettelevät, miksi he eivät esimerkiksi voi tuhota Ukrainan infrastruktuuria yhtä laajoilla ilmapommituksilla kuin Syyrian sodassa. Tällaiset iskut ovat tosin lisääntyneet sodan kuluessa.
Putin ei myöskään ole määrännyt liikekannallepanoa, joka toisi lisää sotilaita Ukrainan rintamalle.
Turvallisuusjoukot tuskin kaatavat Putinia
Vaikka turvallisuusjoukoissa arvostellaan Putinia entistä enemmän, uskollisuus presidenttiä kohtaan ei silti toimittajien tietojen mukaan horju.
– He ajattelevat, että Putinille ei kerrota oikeita tietoja, hän ei ymmärrä tilannetta oikein tai on joitain muita tuntemattomia voimia, jotka häiritsevät tehtävän toteuttamista, Soldatov sanoo.
Järkkymätön uskollisuus on yksi syy, miksi ainakaan tällä hetkellä ei kannata odottaa, että turvallisuusjoukot kääntyisivät presidenttiä vastaan.
– Me emme havaitse mitään merkkejä tai valmisteluja, emmekä mitään johtajia, jotka voisivat tehdä vallankaappauksen, Borogan sanoo.
Putin on valikoinut jo pitkään turvallisuusjoukkojen johtoon ihmisiä, jotka ovat täysin riippuvaisia hänestä itsestään.
Lisäksi sekä armeija että lukuisat turvallisuuspalvelut on rakennettu tottelemaan ylintä johtoaan ja eristetty toisistaan. Verkostoja, joiden parissa kaappaushankkeita voisi suunnitella, ei yksinkertaisesti ole.
Myös poliittinen oppositio on tuhottu, joten tyytymättömälläkään turvallisuusväellä ei ole yhteistyökumppaneita armeijan ulkopuolella.
Boroganin mukaan puheet kapinoinnista ja kaappauksista ovat Putinin vastustajien toiveajattelua. Sama koskee huhuja, joiden mukaan Putin olisi sairastunut vakavasti.
– Kun ei ole mahdollisuutta vaihtaa vallanpitäjää, ihmiset alkavat uskoa ihmeisiin, että johtaja vain kuolisi, Borogan sanoo.
FSB-kenraalista tuli syntipukki epäonnistumisille
Soldatovin ja Boroganin mukaan Ukrainan hyökkäyssota on paljastanut valtavan epäonnistumisen Venäjän tiedustelussa. Venäjän johto ei uskonut, että Ukrainan armeija ja johto panisivat vastaan.
– He todella luulivat, että Ukrainaa johtaa nationalistijoukko, joka hajaantuu ensimmäisen Venäjän panssarikolonnan tullessa, Soldatov sanoo.
Tästä kertoo muun muassa se, että ensimmäisten Ukrainaan lähetettyjen joukkojen mukana oli Venäjän kansalliskaartin joukkoja. Näiden tehtävänä on normaalisti hajottaa mielenosoituksia ja pitää yllä järjestystä.
Epäonnistumisen syntipukiksi on päätynyt turvallisuuspalvelu FSB:n naapurimaatiedustelusta vastaavan 5. osaston johtaja, kenraalieversti Sergei Beseda.
Osaston tehtävänä olisi ollut rekrytoida ukrainalaisia, jotka voisivat kaapata vallan hyökkäyksen alkaessa ja auttaisivat miehittäjää. Tässä se epäonnistui täysin.
Beseda pantiinkin Soldatovin ja Boroganin tietojen mukaan ensin kotiarestiin ja lähetettiin sitten Lefortovon vankilaan Moskovassa.
Tosin toimittajien Agentura.ru-sivustolla julkaisemien viimeisimpien tietojen mukaan Beseda olisi nähty viime päivinä jälleen työhuoneessaan. He selittävät yllätyskäännettä tarpeella kiistää tutkivien toimittajien tiedot.
Uusimpien tietojen mukaan Ukrainan-tiedustelun päävastuu on siirretty FSB:ltä sotilastiedustelu GRU:lle.
Suomea voitaisiin painostaa kyberhyökkäyksillä
Soldatovin ja Boroganin mukaan Venäjän tiedustelupalvelut ovat epäonnistuneet myös Suomessa. Ne eivät osanneet ennakoida, että Suomi voisi hakeutua Natoon hyökkäyksen jälkeen.
– Se, mitä Suomessa tapahtuu, on Venäjän turvallisuuspalveluille shokki. He ovat tottuneet elämään neutraaliksi koetussa Suomessa enemmän tai vähemmän rauhallisesti, Soldatov sanoo.
Suomessa on varauduttu Venäjän vastatoimiin mahdollisen Nato-liittymisprosessin aikana.
Toimittajien mukaan esimerkiksi kyberhyökkäykset Suomea vastaan ovat täysin mahdollisia.
– Sellainen mahdollisuus Suomen painostamiseen on ja on aina ollut, Soldatov sanoo.
Venäjän kyberjoukot ovat hyvin resurssoituja ja koulutettuja eikä niitä ole toistaiseksi juuri käytetty sodan aikana. Paras turva on toimittajien mukaan hyvä kyberpuolustus, ei Venäjän reaktioiden varominen.
Sen sijaan Venäjän disinformaatio-operaatiot eivät ole sodan aikana menestyneet lännessä.
– On hyvin vaikea oikeuttaa tätä hyökkäystä briteille, yhdysvaltalaisille tai suomalaisille. Siihen ei ole oikein mitään mahdollisuuksia, Borogan sanoo.
Lue myös: