Hyppää sisältöön

Uusi laki tiukentaa uhanalaisen luonnon suojelua, luonnolle aiheutettuja haittoja voi vähentää ekologisella kompensaatiolla

Hallituksen esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi sisältää myös malminetsintäkiellon ja suoraan lailla suojeltuja luontotyyppejä.

Yyterin hiekkadyynit Porissa on rauhoitettu niiden säilymiseksi. Suojelulla turvataan myösa elävien lajien säilyminen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Ekologinen kompensaatio, suoraan lailla suojeltavat luontotyypit ja malminetsinnän kielto kansallispuistoissa.

Siinä muutamia uusia kohtia hallituksen tämänpäiväisestä esityksestä uudeksi luonnonsuojelulaiksi (siirryt toiseen palveluun).

Kokonaisuudessaan kyse on valtavasta lakipaketista, jonka edellisestä päivityksestä on aikaa jo 25 vuotta.

Uuden lakiehdotuksen pohjana on nykyinen luonnonsuojelulaki, mutta sitä on ajantasaistettu ja lakiin esitetään uusia säännöksiä sekä kokonaan uusia lukuja.

Lakiesityksen tänään medialle esitelleen ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin (vihr.) mukaan uusia suojelun keinoja tarvitaan kiireesti, koska emme ole onnistuneet pysäyttämään luonnon heikkenemiskehitystä.

Uusia ovat esimerkiksi säännökset vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, uhanalaisista luontotyypeistä sekä suoraan lakiin kirjattavista suojelluista luontotyypeistä.

Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin. Viranomaiset voivat esimerkiksi luonnonsuojelualueita perustettaessa ottaa myös ilmastonmuutoksen kriteeriksi.

Luontotyyppien suojaa laissa vahvistetaan. Tiettyjen, jo nykyisinkin suojeltujen, luontotyyppien suojaa vahvistetaan.

Lisäksi laissa luodaan säädöspohja uhanalaisten luontotyyppien suojelulle. Uhanalaisia luontotyyppejä on noin 80, noin puolet luontotyypeistämme. Suojeltuja luontotyyppejä ovat esimerkiksi hiekkarannat, kedot, jalopuumetsät, merenrantaniityt ja harjumetsien valorinteet.

Suomessa tammivyöhyke kulkee aivan etelärannikolla Porvoon tienoolta Turun saaristoon ja Ahvenanmaalle. Istutettuna tammi tulee toimeen pohjoisempanakin. Kuva: Yle/ Lukas Rusk

Suojelualueiden lisääminen ja luontotyyppien suojelu ovat laissa ykköskeinoja, joita käytetään luontokadon hoidossa.

Edellinen laki on 25 vuoden takaa. Nyt tiedetään, että luontotyypit ovat Suomen eläin- ja kasvilajistolle tärkeitä elinympäristöjä. Niitä suojelemalla pystytään suojelemaan suurta joukkoa lajeja. Näkemys on kokonaisvaltaisempi kuin pelkät lajit, jotka ovat yksittäisiä, pieniä esiintymiä.

Uutta on se, että lakiin kirjataan suoraan tiukasti suojellut luontotyypit. Ne ovat laissa suojeltuja ilman viranomaisen tekemään päätöstä. Tällaisia ovat serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot sekä rannikon avoimet dyynit. Aiemmin mukana olivat myös kalkkikalliot, mutta ne on tiputettu laista pois.

Myös eliölajien suojelua tehostetaan ja selkeytetään.

Luonnonsuojelualueita koskevat säännökset säilyvät pitkälti ennallaan, mutta esimerkiksi vieraslajien poistoa suojelualueilla yksinkertaistetaan. Tämä koskee esimerkiksi minkkiä ja supikoiraa, jotka ovat Suomen luonnon monimuotoisuudelle erittäin haitallisia vieraslajeja, ja heikentävät merkittävästi vesilintukantoja.

Malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan. Malminetsintään kohdistuvia rajoituksia on valmisteltu yhdessä kaivoslain uudistamisen kanssa. Karin mukaan malminetsinnän rajoittamisesta on ollut hallituksen sisällä erilaisia näkemyksiä.

RE Drillingin kairakone Kuusamon Juomasuon malminetsintäkairauksissa kesällä 2021. Kuva: Onni Häkkinen

Uutena lakiin tuodaan vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Alunperin kompensaatiosta oli mukana myös velvoittava osuus. Lopullisessa versiossa kompensaatio on vapaaehtoista.

Kompensaation myötä taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuva heikennys on mahdollista hyvittää. Siinä luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen kustannukset sisällytetään hankkeen toteutuskustannuksiin. Maanomistaja voi halutessaan tuottaa luontoarvoja ja saada niille viranomaisen varmennuksen, mutta pakollista se ei ole.

Laissa on nyt myös niin sanottu varovaisuusperiaate. Se on aiemminkin ollut yleinen periaate, vaikkei laissa ole ollutkaan. Varovaisuusperiaate edellyttää puuttumista epävarmoihin ympäristöön kohdistuviin uhkiin. Kyse on kuitenkin vain merkittävistä uhista esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta kohtaan. Jos esimerkiksi rakennushankkeiden vaikutuksista ympäristöön ja monimuotoisuuteen ei ole riittävästi tietoa, pykälä voi vaikuttaa lupien saamiseen hankkeille.

Ministeri Karin mukaan luonnon vaaliminen rakennetaan tämän lain varaan. Tutkijoiden mukaan luonto pitää ottaa huomioon kaikissa valmisteilla olevissa laeissa, sillä luonnonsuojelulaki ei riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Oleellisia ovat myös maankäyttö- ja rakennuslaki, ilmastolaki, vesilaki ja kaivoslaki.

Luonnonsuojelulaki on osa hallitusohjelman tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa.

Seuraavaksi hallituksen esitys etenee eduskunnan valiokuntiin.

Lue myös:

Uusi luonnosuojelulaki suojelisi tiukemmin uhanalaista suomalaista luontoa, mutta lain vaikutuksia joutuu arvailemaan

Malmeja etsitään Suomessa jopa luonnonsuojelualueilta – Heinävedellä kiistaa ratkotaan oikeudessa

Suomen luonto on muuttunut hätkähdyttävästi jo muutamassa vuosikymmenessä – lintujen pesimäkausi on lyhentynyt ja yöperhosten määrä huvennut

Metsäala perustelee hakkuiden kestävyyttä säännöillä, joihin ympäristöviranomainen ei usko – Taina Ihaksi kertoo nyt, miksi teki vaikean päätöksen

Data-analyysi paljastaa: Kaikkein monimuotoisin metsämme on jatkuvasti avohakkuiden kohteena, ja se johtaa luontokatoon

Tutkijat: Luonto pitää ottaa huomioon kaikissa valmisteilla olevissa laeissa – luonnonsuojelulaki ei riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta

Suosittelemme sinulle