Kuusamon Suurpetokeskuksella remontoidaan parhaillaan aitoja, ja paikalla on käynyt useita viranomaisia huhtikuisen vaaratilanteen jälkeen.
Kuukausi sitten kaksi karhua pääsi tarhasta pois verkkoon tehdyn reiän kautta. Poliisi lopetti Tara-karhun, joka hyökkäsi tarhan toimitusjohtaja Sulo Karjalaisen päälle.
Karhujen aitauksissa on kuitenkin ollut puutteita jo aikaisempina vuosina. Läänineläinlääkärin valvontakäynneistä tekemistä tarkastuskertomuksista selviää, että karhujen aitauksissa on ollut kuluneita rakenteita, ylöspäin törröttäviä rautoja ja verkoissa on roikkunut ylimääräisiä tavaroita, kuten koukkuja.
2018 kertomuksessa sanotaan, että karhujen pitopaikka ei ole ollut eläimille turvallinen. Sama tilanne on todettu myös seuraavana vuonna.
Suurpetokeskuksen ongelmista eläintenpidossa ja olosuhteissa uutisoi ensimmäisenä (siirryt toiseen palveluun) MTV Uutiset. Sen tiedot perustuivat edellä mainittuihin tarkastuskertomuksiin. Myös Yle on tutustunut näihin dokumentteihin.
Yritys on saanut määräyksiä korjata asiat
Kuusamon Suurpetokeskus on saanut vuosina 2017, 2018 ja 2020 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta määräyksiä, jotka ovat velvoittaneet Suurpetokeskusta parantamaan eläintenhoitoon liittyviä asioita.
– Kaikki on korjattu, mistä on huomautettu, sanoo toimitusjohtaja Sulo Karjalainen, 81,puhelimitse.
Karjalaisen mukaan esimerkiksi karhuaitausten törröttävät raudat ovat aiheutuneet maan routimisesta.
– Niitä tulee koko ajan lisää, metalli väsyy ja ruostuu. Koukut ja raudat sahataan pois, kun niitä ilmaantuu, kertoo Karjalainen.
Määräykset ovat koskeneet muun muassa karhujen olosuhteiden parantamista, sairaiden eläinten hoitamisesta huolehtimista ja toisilleen lähisukua olevien eläinten lisääntymisen estämistä.
Läänineläinlääkäri on perustellut päätöksiä sillä, että Suurpetokeskus ei ole noudattanut eläinsuojelulakia ja siihen liittyviä säännöksiä.
Tarkastuskertomuksista selviää myös muita epäkohtia, joihin suurpetokeskusta on pyydetty kiinnittämään huomiota ja korjaamaan tilanne. Esimerkiksi karkin syöttäminen karhuille on ollut keskusteluissa.
Ilvekset pääsivät lisääntymään, karhujen suhteet selvisivät kantakorteista
Vuonna 2018 ilvesten häkissä oli useita kohtia, joista eläinten oli mahdollista kiivetä pois. Ilvekset olivat päässeet tarhalla lisääntymään keskenään, ja koska tarhalla ei ollut lupaa kaikille ilveksille, Suurpetokeskus on lopettanut ilveksenpentuja.
– Meillä ei ole lupa kuin kahdelle, johonkin ne täytyy laittaa. Silloin ne on paras laittaa pois, tuntuu ihan järjellä käsiteltävältä asialta, sanoo Karjalainen.
Aluehallintovirasto kehotti Suurpetokeskusta huolehtimaan, että ilvekset eivät pääse lisääntymään. Tarhassa alun perin olleet ilvekset eivät Karjalaisen mukaan ole sukua toisilleen.
Esimerkiksi MTV:n jutussa on nostettu esiin, että karhut ovat lisääntyneet sukulaistensa kanssa.
Yle kysyi karhujen sukulaisuussuhteista Karjalaiselta. Ensin hän kiisti, että tarhalla olisi tapahtunut sisäsiittoisuutta.
Huhtikuussa lopetetun Tara-karhun on kerrottu monessa uutisessa olevan Reetan ja Juuson jälkeläinen. Reetan ja Juuson taas on kerrottu olevan sisaruksia, Vyötin ja Tessun jälkeläisiä. Karjalainen nimesi kuitenkin kysyttäessä Reetan emoksi Niiskun eikä Tessun.
Kun Karjalainen tarkisti asian Ylen pyynnöstä karhujen kantakorteista, ilmeni, että Reeta ja Juuso ovat täyssisaruksia, Vyötin ja Tessun jälkeläisiä.
Eläinlääkärisopimus vasta vuonna 2019
Kuusamon Suurpetokeskusta suositeltiin vuonna 2019 tekemään eläinlääkärisopimus. Kuusamon valvontaeläinlääkärille oli tehty eläinsuojeluilmoitus ilveksen silmävammasta sekä sairaasta koirasudesta.
Miksi eläintarha teki eläinlääkärisopimuksen vasta tuolloin, kun Suurpetokeskus on aloittanut toiminnan jo 1990-luvulla?
– Emme ole tarvinneet sitä. Olemme pärjänneet monta kymmentä vuotta näiden kanssa, ei ole ollut mitään ongelmia, sanoo Sulo Karjalainen.
Aluehallintovirasto on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että eläimiä on hoidettu suullisten ohjeiden varassa. Kirjalliset ohjeet eläinten hoitamisesta tulivat tarhalle vasta vuoden 2018 tarkastuksen ja siitä seuranneiden määräysten jälkeen.
Media innostui karhun maalausharrastuksesta, lääkäri ei
Moni muistaa tauluja maalanneen Juuso-karhun, josta media innostui tekemään juttuja. Juuson taide sai näkyvyyttä laajalti, ulkomaista mediaa (siirryt toiseen palveluun) (Independent) myöten. Myös Yle uutisoi Juuson maalaussessioista 2015 ja taidenäyttelystä 2020.
Vähemmälle jäi näkökulma, kuuluuko karhun ylipäätään maalata.
Läänineläinlääkäri kävi maalaamisesta Sulo Karjalaisen kanssa keskustelun tarkastuskäynnillä 2016: Aluehallintoviraston mukaan eläimille tulee tarjota virikkeitä, joiden avulla ne voivat toteuttaa lajinomaista käyttäytymistään, mutta taulujen maalaaminen ei ole sellainen virike. Karjalaisen mukaan maalaaminen on edelleen toimiva virike.
– Juuso maalaa vieläkin. Se nousee tuonne pöydälle ja pyytää välineitä. Se on erittäin työteliäs kaveri, sanoo Karjalainen.
Karhuilta on tarkastuskertomusten mukaan puuttunut tarhasta kiipeilyyn soveltuvia virikkeitä, kuten puita ja puun runkoja. Karjalaisen mukaan niitä lisätään silloin tällöin, mutta ne kuluvat karhujen käytössä nopeasti.
2018 Juuso-karhulle on neuvottu järjestämään lisää virikkeitä, kun karhulla on esiintynyt heijausliikettä. Tarhalla liikkeen uskotaan liittyvän huomion hakemiseen ihmiseltä. Tarkastuskertomuksen mukaan liike voi johtua myös lajityypillisen käyttäytymisen estymisestä tai virikkeiden puutteesta. Tarkastuksen perusteella ei ole voitu todeta, mikä on liikkeen perimmäinen syy.
Villieläimiin liittyvää yksipuolista ja kritiikitöntä uutisointia sekä karhujen sisäsiittoisuutta nostettiin hiljattain esille Suomen Journalistiliiton ammattilehdessä Journalistissa (siirryt toiseen palveluun).