Suomen ja muiden EU-jäsenmaiden hiilinieluja määräävä asetus etenee, kun parlamentti äänestää maankäyttöä ja metsiä sääntelevästä LULUCF-asetuksesta kesäkuussa.
Parlamentti päättää kantansa komission esitykseen, jonka mukaan jäsenmaiden hiilinieluille pitäisi asettaa yhteensä 310 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruinen kokonaistavoite vuoteen 2030 mennessä.
Hiilinielu lasketaan vähentämällä metsien imemistä hiilidioksiditonneista esimerkiksi metsäkadon ja peltojen aiheuttamat päästöt.
Komission esitystä hiilinielujen koosta on käsitelty kevään aikana parlamentissa eri ryhmien kesken. Neuvotteluja on EU:n ympäristövaliokunnan edustajana vetänyt vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö.
Asetus nytkähtää eteenpäin maanantaina, kun ympäristövaliokunta äänestää ryhmien laatimista ehdotuksista, jotka sitten etenevät parlamentin täysistuntoon.
Komission esitystä kovempaa kokonaistavoitetta ei suoraan ole enää pöydällä. Niinistö on itse esittänyt aiemmin, että hiilinielua koskeva tavoite nostettaisiin 490 miljoonaan hiilidioksiditonniin vuonna 2030.
Tavoitteen nostaminen olisi kasvattanut myös maakohtaisia tavoitteita hiilinielujen koosta.
Suomen hiilinielujen vähimmäiskooksi on tulossa 17,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Se on vähemmän kuin nykyisessä LULUCF-asetuksessa, joka tuli voimaan viime vuonna.
Asetusta on uudistettu osana EU:n uutta ilmastolakia.
– Nyt pysytään 310 miljoonassa tonnissa, koska niin monista maista on tullut huolta, että suuntaa ei pysty muuttamaan lyhyellä aikavälillä, Niinistö sanoi toimittajille järjestetyssä tilaisuudessa perjantaina.
Niinistö esittää kokonaistavoitteen nostamisen sijaan 50 miljoonan hiilidioksiditonnin ylimääräistä tavoitetta, joka suunnattaisiin maankäytön päästöihin maataloudessa. Tavoite pitäisi Niinistön mukaan saavuttaa esimerkiksi hiiliviljelyä edistämällä.
Hiiliviljelyllä tarkoitetaan maanviljelyä, jossa maanperästä ei synny päästöjä. Suomessa päästöjä syntyy erityisesti turvepeltojen viljelystä.
– Metsiin liittyvät tavoitteet eivät nousisi siitä. Se pelottelu, mitä metsäteollisuus on harrastunut, voidaan lopettaa, Niinistö sanoo.
Niinistön mukaan ehdotuksen läpimeno parlamentissa ei ole varmaa, sillä EPP-ryhmän edustajat eivät sitä neuvotteluissa kannattaneet. Keskusta-oikeistolainen ryhmä on parlamentin suurin.
"Tavoitteet ovat niin vaatimattomia, että Suomen ei tarvitse tehdä mitään"
Suomi ja erityisesti metsäteollisuus ovat kipuilleet LULUCF-asetuksen nykyistä laskentatapaa.
Siinä metsien hiilinieluja koskeva tavoite lasketaan vertaamalla nykytilannetta yli kymmenen vuoden takaiseen hiilinielun kokoon. Tuolloin metsää hakattiin Suomessa vähemmän kuin viime vuosina, ja hiilinielu ja sitä myöden myös tavoite olisi ollut suurempi.
Uudessa laskutavassa otetaan huomioon vuosien 2016–2018 tilanne, jolloin metsien hakkuumäärä on hiponut ennätyksiä ja myös hiilinielu on ollu pienempi. Hakkuut pienentävät metsien muodostamaa hiilinielua.
– Tavoitteet ovat nyt niin vaatimattomia, että Suomen ei tarvitse tehdä mitään, vaikka se olisikin metsänomistajan etu, Niinistö sanoo.
Hänen mukaansa asetusta kipuilevat Suomen sijaan muut maat, esimerkiksi Espanja, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat heikentää maaperän kuntoa. Niissä oloissa myös hiilen sitomiseen liittyvät tavoitteet voivat olla vaikeita.
Niinistön mukaan uuteenkin asetukseen on tulossa joustoja. Niiden avulla hiilinielun kokoa voisi komenpensoida muilla päästövähennyksillä.
Parlamentin kantaa LULUCF-asetukseen käsitellään vielä ennen kesätaukoa. Sen jälkeen neuvottelut asetuksesta jatkuvat jäsenmaiden kesken.
Lue lisää: