Suomen päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta etenee kovaa vauhtia.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja presidentti Sauli Niinistö totesivat torstaina yhteisessä lausunnossaan, että Suomen pitäisi hakea jäsenyyttä mahdollisimman pian.
Eduskunta käsittelee asiaa maanantaina. Valtaosa kansanedustajista on jäsenyyden kannalla. Keskustelun jälkeen asia lähetetään valiokuntakäsittelyyn ja käydään läpi palautekeskustelussa. On myös odotettavissa, että kansanedustajat vielä äänestävät Nato-jäsenyydestä.
Ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Minna Laajava kertoo, miten jäsenyyden hakeminen käytännössä tapahtuu, kun kansallinen päätöksentekoprosessi on viety loppuun.
1. Miten Suomen Nato-hakemus käytännössä laaditaan?
– Suomen Nato-hakemus on kirje, jossa Suomi ilmoittaa Natolle halukkuudestaan liittyä Natoon ja aloittaa liittymiskeskustelut. Kirjeen muoto on kohtalaisen lyhyt. Se toimitetaan Natolle sitten, kun on edetty kansallisessa päätöksentekoprosessissa.
2. Kenelle kirje toimitetaan Natossa?
– Se toimitetaan Naton sihteeristölle, joka toimittaa sen edelleen Naton neuvoston käsiteltäväksi. Kirje osoitetaan Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille.
3. Onko hakemus paperi vai sähköinen dokumentti?
– Kyseessä on kirje. Katsomme kirjeen toimittamista koskevat järjestelyt aikanaan.
4. Kuka sen Suomessa allekirjoittaa?
– Suomen kirjeen allekirjoittaa ulkoministeri.
5. Mitä hakemuksessa lukee?
– Suomi ilmoittaisi Natolle halukkuudestaan aloittaa liittymiskeskustelut. Siinä tulisi jollain tavalla myös todeta, että Suomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä perustuu parlamentaariseen prosessiin, ja sillä on kansalaisten tuki.
6. Miten hakemus toimitetaan perille?
– Suomen Nato-edustustossa toimiva suurlähettiläs Klaus Korhonen toimittaa kirjeen Nato-sihteeristölle Naton päämajaan Brysselissä.
7. Miten asia etenee, kun hakemus on jätetty?
– Kun Suomen kirje on toimitettu, Naton neuvosto, eli kaikkien Nato-maiden suurlähettiläistä koostuva päätöksentekoelin, päättää Suomen kutsumisesta liittymiskeskusteluihin. Noin päivän kestävät, tiiviit liittymiskeskustelut pidetään Naton päämajassa.
8. Mistä asioista siellä keskustellaan?
– Liittymiskeskusteluissa käydään läpi poliittisia, oikeudellisia ja puolustuksellisia kysymyksiä sekä tietoturva- ja resurssikysymyksiä. Keskustelun myötä Suomi sitoutuu kaikkiin Nato-jäsenyyden velvoitteisiin ja noudattamaan Naton perussopimuksen sisältöä.
9. Keitä liittymiskeskustelussa on paikalla Suomesta?
– Neuvotteluvaltuuskunta asetetaan aikanaan, mikäli päätöksenteossa edetään.
10. Milloin mahdollisesti tämä neuvottelu voisi alkaa?
– Aikataulu on riippuvainen sekä kansallisesta päätöksentekoprosessista Suomessa että Naton käsittelyajasta. Uskon kuitenkin, että tämä voi tapahtua hyvinkin tiiviillä aikataululla.
11. Miten pian hakemukseen odotetaan vastauksia?
– Näillä näkymin Nato voisi kutsua Suomen liittymiskeskusteluihin aika nopeastikin sen jälkeen, kun Suomi jättää Natolle kirjeen liittymishalukkuudesta. Tämä kuitenkin riippuu Naton sisäisistä päätöksentekoprosesseista.
12. Mitä liittymiskeskustelujen jälkeen tapahtuu?
– Kun liittymiskeskustelut on käyty loppuun, Suomi toimittaa Natolle toisen kirjeen. Siinä todettaisiin Suomen valmius liittymiseen ja liittymistä koskevat sitoumukset. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Naton neuvosto käsittelevät liittymiskeskustelujen tuloksia ja päättävät aikanaan liittymispöytäkirjan allekirjoitukseen siirtymisestä. Suomi kutsutaan aikanaan tilaisuuteen, jossa Naton jäsenvaltiot allekirjoittavat Suomea koskevan liittymispöytäkirjan.
13. Milloin Suomi voisi aikaisintaan olla Naton jäsenmaa?
– Kun liittymispöytäkirja on allekirjoitettu, sen ratifiointi alkaa kaikissa Naton jäsenmaissa. Tämä ratifiointiprosessi voi kestää jopa vuoden.
14. Miksi liittyminen voi pitkittyä?
– Tietyt maat ovat indikoineet pystyvänsä ratifioimaan Suomen mahdollisen jäsenhakemuksen muutaman kuukauden sisällä, mutta kokonaisprosessi voi kestää pitempään, koska liittymispöytäkirja pitää ratifioida kaikissa Naton jäsenmaissa. Joissakin maissa kansallinen prosessi voi kestää pitempään esimerkiksi vaalien tai muiden poliittisten tapahtumien vuoksi, mitkä voivat hidastaa liittymispöytäkirjan käsittelyä.
Voit keskustella aiheesta 14. toukokuuta kello 23:een saakka.
Lue myös:
Suomi päättää pian Nato-jäsenyydestä – katso tästä, miten päätöksenteko etenee
Analyysi: Presidentin ja pääministerin Nato-lausunnossa herättää huomiota kiire ja hoputus