Suomi hakee Nato-jäsenyyttä – näin valtiojohto perusteli hakemista

Nyt se on virallista: Suomi hakee Natoon – perusteluissa korostuivat Naton turva ja Venäjän arvaamattomuus

Valtion ylin johto eli presidentti sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset ministerit tekivät sunnuntaina virallisen päätöksen siitä, että Suomi hakee sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Päätös sinetöi kehityskulun, joka käytännössä tuli selväksi viimeistään torstaina, kun presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat yhteisessä lausunnossaan kannattavansa Suomen Natoon hakemista mahdollisimman pian eli ”ensi tilassa”.

Vaikka lopputulos tiedettiin, päivämäärä jää Suomen historiaan.

– Tämä on historiallinen päivä. Uusi aikakausi aukeaa, presidentti Sauli Niinistö sanoi puheessaan.

– Meille tärkeintä on Suomen ja suomalaisten turvallisuus, Naton jäsenenä me tulemme kantamaan vastuumme myös koko liittokunnan turvallisuudesta, pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan tavoitteena on, että Euroopassa ei koskaan enää sodittaisi. Liittoutumalla Suomi lisää sekä omaa että muiden turvallisuutta.

– Kuuluisa lausahdus "Ei koskaan enää yksin", saa niin vahvan selkänojan kuin tässä maailmanajassa ylipäänsä mahdollista on.

Niinistö: Sävy Putinin puhelussa varsin rauhallinen

Presidentti Niinistö kertoi lauantaina puhelimitse Venäjän presidentti Vladimir Putinille, että Suomi on hakemassa Naton jäseneksi.

– Soitin, koska minä tai Suomi ei ole mikään livahtelija, joka häipyy hiljaa nurkan taakse. On parempi sanoa suoraan se, mitä muutoin jo on sanottu. Myöskin kohteelle. Näin halusin tehdä, Niinistö kertoi tiedotustilaisuudessa sunnuntaina.

Puhelun sävy oli Niinistön mukaan varsin rauhallinen ja oikeastaan toteava.

– Vastaus oli suunnilleen se mitä saattoi odottaakin, se oli toteava. Putin totesi, että hänestä se on virhe, ei teitä mikään uhannut. Näin nämä tuli todettua.

Niinistö kertoi kantaneensa aiemmin aika lailla huolta siitä, mitä Venäjältä mainitut “sotilastekniset vasta-askeleet” voisivat olla.

– Pikkuhiljaa olen jo aiemmin alkanut olla sitä mieltä, että varsinaisia sotilaallisia operaatioita emme tulisi kohtaamaan. Tuon puhelun jälkeen olen entistä enemmän sitä mieltä.

Valppaana kannattaa Niinistön mukaan silti olla.

Niinistöltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, miksi Venäjä ei ole reagoinut Suomen Nato-hakemukseen voimakkaammin.

Niinistö löysi muutamakin mahdollista selitystä. Ensimmäinen oli se, että Venäjä on seurannut Suomen läheistä yhteistyötä Naton kanssa ja ymmärtänyt, että maat ovat jo niin lähellä Natoa kuin vain kumppanimaan on mahdollista.

Toinen mahdollisuus on, että virallinen Venäjä ei halua nostaa asiaa oman maansa julkiseen keskusteluun.

– Saattaa hyvin olla, että sitä halutaan vältellä.

Kolmantena vaihtoehtona Niinistö mainitsi, että vähäinen reagointi kertoo maan aidosta suhtautumisesta.

Pääministeri Sanna Marin lisäsi, että Suomi on varautunut Venäjän mahdollisiin reaktioihin koko kevään ajan samalla kun Nato-hakemusta on valmisteltu.

– Silti, näemme aivan erilaisen Venäjän kuin ennen sotaa. Kaikki on muuttunut. Emme voi luottaa siihen, että Venäjän naapurina on rauhallista, jos jäämme yksin. Suomen Nato-ratkaisu tehdään siksi, ettei Suomessa olisi enää ikinä sotaa, Marin sanoi.

Turkille tehtiin Suomen kanta selväksi

Presidentti Niinistö kertoi kertoi hämmentyneensä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin puheista. Erdogan on sanonut, että hän ei näe Suomen ja Ruotsin Nato-aikeita myönteisessä valossa.

– Ollakseni suora, minun täytyy sanoa olevani hämilläni. Keskustelin puhelimessa Erdoganin kanssa kuukausi sitten. Hän otti oma-aloitteisesti esille meidän Nato-hakemuksen, ja sanoi arvioivansa sitä suosiollisesti, Niinistö kertoi.

Niinistö sanoi Suomen haluavansa Turkilta nyt selvän vastauksen olevansa valmis uuteen keskusteluun Erdoganin kanssa tulevina päivinä.

Turkin asennetta kommentoi myös ulkoministeri. Pekka Haaviston mukaan on ennakoitavissa, että vaatimuksia eri maiden hankaluuksia parantamiseksi saattaa tulla myös muista Nato-maista. Näihin tulee vastata mahdollisimman suoraan.

Haavisto sanoi että lauantaina Naton ulkoministerien kokouksessa Turkin ulkoministerille Mevlüt Çavuşoğlulle selvennettiin, että EU:n kautta Turkin huoleksi nostama PKK on Suomen terrorismilistoilla.

Natoon liittymällä Suomi yrittää taata turvallisuutensa uudessa tilanteessa. Suomi olisi Naton yhteisen puolustuksen piirissä. Tämä lisäisi hallituksen mielestä Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta.

Eduskunta käsittelee huomenna

“Vahvan kansallisen puolustuskyvyn ja Nato-jäsenyyden yhdistelmä olisi uskottava turvallisuusratkaisu”, hallitus perustelee selonteossaan. Se antaa selonteon eduskunnan käsiteltäväksi.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan Suomi lisää läsnäoloaan merialueilla ja järjestää enemmän sotaharjoituksia, samoin tekee Kaikkosen mukaan Ruotsi.

Selonteon mukaan Suomi varautuu Nato-jäsenyyden tuomiin velvoitteisiin ja varautuu osallistumaan esimerkiksi Naton nopean toiminnan joukkoihin ja Baltian ilmavalvontaan.

Eduskunta keskustelee Nato-selonteosta huomenna maanantaina ja mahdollisesti edelleen tiistaina. Keskustelun päätyttyä hallitus sinetöi ratkaisunsa ja lähettää Suomen jäsenhakemuksen sotilasliittoon.

Koko Ylen erikoislähetyksen voit katsoa tästä

Yle teki erikoislähetyksen liittyen Suomen Nato-päätökseen. Voit katsoa koko lähetyksen, joka sisältää myös valtiojohdon tiedotustilaisuuden, tästä.

Haavisto: Kerroimme Turkille että PKK on EU:n ja siten Suomen terrorismilistalla

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan on oletettavaa, että muutkin maat kuin Turkki saattavat Suomen Nato-ratifiointivaiheessa esittämään vaatimuksia itselleen tärkeistä tai poliittisesti hiertävistä kysymyksistä.

Yksi kysymyksistä on EU:n terroristijärjestöksi luokittelema Kurdistanin työväenpuolue PKK.

– Silloin on erittäin tärkeää, että käymme suoraa keskustelua näitä asioita läpi maiden kanssa.

Haaviston mukaan lauantain Nato-ulkoministeritapaamisessa kurdien PKK:sta keskusteltiin vielä iltakymmeneltä.

– Suomella oli mahdollista kertoa että kun PKK on Euroopan Unionin terroristilistalla niin se sitä kautta on myös Suomen terroristilistalla.

Puolustusministeri Kaikkonen: Ei koskaan enää yksin

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan pohjatyö Suomen Nato-hakemuksille on nyt tehty, ja se on riittävä. Tämä tarkoittaa laajoja neuvotteluja muiden maiden kanssa, ja Suomessa yli hallitus-oppositiorajojen.

Edellytykset päätöksenteolle ovat nyt Kaikkosen olemassa.

– Meidän on nyt aika ottaa askel Naton jäseneksi.

Avaa kuvien katselu

Kaikkosen mukaan suuri tavoite on, että Euroopassa ei koskaan enää sodittaisi.

– Kuuluisa lausahdus "Ei koskaan enää yksin", saa niin vahvan selkänojan kuin tässä maailmanajassa ylipäänsä mahdollista on. Tämä selkänoja on Naton 5. artikan mukaiset turvatakuut.

Kaikkonen lisää, että turvatakuut tarkoittavat turvan saamista, mutta myös antamista.

– Toistan, antavat, ja saavat.

Nato-jäsenyys ei vähennä kansallisen puolustuksen merkitystä. Natossa sille tulee Kaikkosen mahdollisimman järeä tuki.

Suomi tunnetaan Kaikkosen mukaan vastuunsa tuntevana maana, jonka puolustuskyky on kunnossa.

– Emme mene Natoon tyhjin käsin.

–Tällä linjalla pärjäämme pitkälle myös Naton jäsenenä sekä poliittisesti että sotilaallisesti.

Ulkoministeri Haavisto: Suomen Nato-jäsenyyden myöntämisestä jopa kilpaillaan

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) osallistui eilen Naton ulkoministerien kokoukseen Berliinissä.

Haavisto kertoi, että kokouksen perusteella on selvää, että Suomelle on luvassa kosolti tuenosoituksia muilta maita.

Haavisto ennakoi nopeaa jäsenyyshakemuksen käsittelyä Naton neuvostossa.

– Kunhan eduskuntaa on kuultu, olemme varautuneet että liittymiskeskustelut voivat edetä nopeastikin.

– Oli mukava huomata puheenvuoroja siitä, että osa maista jopa kilpailee siitä kuka ratifioi ensin, Haavisto kuvaili.

Liittymiskeskusteluja johtaa ulkoministeri ja ulkoministeriö, varapuheenjohtajana on puolustusministeri.

Haavisto kuvasi tapahtumien tulevaa etenemistä.

Liittymisneuvottelujen jälkeen Suomesta tulee tarkkailijajäsen, joka siis pääsee osallistumaan Naton kokouksiin, kuitenkin ilman päätöksenteko-oikeutta.

Niinistö keskusteluista Putinin kanssa: Keskustelut olivat rauhallisia, eikä uhkailuja tullut

Sauli Niinistöltä kysyttiin Venäjän uhkasta ja lauantain puhelusta Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Putin sanoi puhelussa pitävänsä Suomen Nato-jäsenyyttä virheenä.

Niinistö vastasi puhelinkeskustelun sävyn ja sanavalintojen olleen rauhalliset, Putin ei toistanut kevään mittaan Venäjän taholta kuultuja uhkailuja.

Niinistön mukaan toistaiseksi tilanne on rauhallinen.

–Tilanne on hyvä, mutta turvallisuusasioissa on oltava hereillä ja varovainen koko ajan.

– Pitää muistaa, että Venäjältä on tullut paljon kommentteja reaktioista Suomen Nato-jäsenyyteen.

Marin: Jotta sotaa ei tulisi koskaan enää

Pääministeri Sanna Marin lisäsi, että Suomi on varautunut Venäjän mahdollisiin reaktioihin koko kevään ajan samalla kun Nato-hakemusta on valmisteltu.

– Silti, näemme aivan erilaisen Venäjän kuin ennen sotaa. Kaikki on muuttunut. Emme voi luottaa siihen, että Venäjän naapurina on rauhallista, jos jäämme yksin. Suomen Nato-ratkaisu tehdään siksi, ettei Suomessa olisi enää ikinä sotaa, Marin sanoi.

Niinistö Turkin puheista: Olen hämmentynyt, Suomi tarvitsee selvän vastauksen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo, että hän on hämmentynyt Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin puheista.

Erdogan on sanonut, että hän ei näe Suomen ja Ruotsin Nato-aikeita myönteisessä valossa.

– Ollakseni suora, minun täytyy sanoa olevani hämilläni. Keskustelin puhelimessa Erdoganin kanssa kuukausi sitten. Hän otti oma-aloitteisesti esille meidän Nato-hakemuksen, ja sanoi arvioivansa sitä suosiollisesti.

Niinistö muistutti myös, että Turkin puheet ovat vaihdelleet myös viimeisten päivien aikana. Hän sanoi, että Suomi tarvitsee Turkilta nyt selvän vastauksen.

Niinistö on valmis uuteen keskusteluun Erdoganin kanssa tulevina päivinä.

Niinistö: Suomen ja Venäjän välit tulevat muuttumaan

Sauli Niinistöltä kysyttiin, onko Vladimir Putinin ja Niinistön aikaisempi hyvä keskusteluyhteys mennyttä, vai voitaisiinko sillä tasoittaa Venäjän tulevia reaktioita Nato-jäsenyyteen.

– Tärkeintä on että voidaan yhä keskustella, ja avoimesti, suoraviivaisesti. Näin eilen teimme.

Tulevaisuudessa on Niinistön mukaan selvää, että Suomen ja Venäjän suhteet tulevat muuttumaan Nato-jäsenyyden mukana jollain tavoin.

– Ja Venäjä ajattelee varmasti samoin.

Siitä huolimatta Niinistön mukaan keskusteluyhteys on oltava olemassa. Koska on päivittäisiä kysymyksiä, joissa on yhteinen intressi, esimerkiksi turvallisuus Suomenlahden vesillä.

Marin: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa Natoa monin tavoin

Sanna Marin sanoi toivovansa, että Ruotsi ja Suomi jättäisivät Nato-hakemuksensa mahdollisimman yhtäaikaisesti.

– Toivon että Ruotsin sosiaalidemokraatit tänään ja hallitus hyvin pian tekevät päätöksiä hyvin ja voisimme toimia yhdenaikaisesti. Tämä olisi hyvin tärkeää meidän kaikkien turvallisuuden näkökulmasta.

Prosessin tarkka aikataulu ei kuitenkaan ole ykkösasia vaan se, että kumpikin maa Natoon liittyy.

– Kaikki maat tekevät itsenäisesti päätöksensä ja me seuraamme hyvin tarkasti minkälaisia päätöksiä Ruotsissa tehdään.

Marinin mukaan kahden Pohjoismaan liittyminen vahvistaisi koko Pohjolan, mutta myös Itämeren alueen turvallisuutta.

Suomi tulee muuttumaan, mutta Marin totesi että iso osa säilyy samanlaisena. Esimerkiksi vastuu Suomen puolustuksesta säilyy Suomella.