TUKHOLMA Ruotsin sosiaalidemokraatit tekivät tänään historiallisen päätöksen. Puolue kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista.
Sosiaalidemokraattien kanta on ratkaiseva Ruotsin Nato-päätöksessä. Nyt valtiopäivillä on enemmistö Natoa kannattavia puolueita vasemmalta oikealle, aina sosiaalidemokraateista ruotsidemokraatteihin.
Laaja yhdistelmä puolueita tarvitaan, jotta hakemuksen jättämisen tukena voidaan katsoa olevan riittävän vahva tuki kansalta.
Ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue haluavat yhä Ruotsin pysyvän puolustusliiton ulkopuolella.
Valtava muutos linjassa
Nato-kannan muutos on sosiaalidemokraateille valtava, koska sotilaallinen liittoutumattomuus on ollut vuosikymmenet keskeinen osa puolueen ideologiaa.
Vietnamin sodan aikaan puolueessa kasvoi vahva Yhdysvaltojen vastustus, johon kuuluivat rauhanmarssit ja maailmanlaajuinen työ aseidenriisunnan edistämiseksi.
Puolue ja varsinkin sen pitkäaikainen puheenjohtaja Olof Palme asemoi Ruotsin suurvaltojen väliin maaksi, joka piti huolta kolmannen maailman äänen kuulumisesta.
Vasta kylmän sodan jälkeen ruotsalaisille paljastui, että maa oli sopinut Yhdysvaltojen antavan maalle sotilaallista tukea kriisitilanteessa.
Tämä sillanrakentaja-identiteetti levisi myös ruotsalaiseen yhteiskuntaan, josta se alkoi vaimeta vasta maan EU-jäsenyyden myötä.
Sosiaalidemokraateissa tästä perinteestä on pidetty kiinni kynsin hampain.
Puolue haluaa muuttaa Natoa sisältä käsin
Vielä kaksi kuukautta sitten puheenjohtaja Magdalena Andersson sanoi, että Ruotsin Nato-jäsenyys horjuttaisi turvallisuustilannetta Euroopassa.
Yksi Nato-päätöksen loppumetrien suurimmista puheenaiheista sosiaalidemokraateissa on ollut, miten Ruotsi voi yhä toimia diktatuurien vastustajana ja rauhanvälittäjänä, jos maa on puolustusliitossa esimerkiksi Turkin kanssa.
Puolueessa on päädytty siihen, että tätä työtä jatketaan Naton sisällä. Tarkoituksena on yrittää muuttaa Natoa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Suomi on suurin tekijä sosiaalidemokraattien kannan muutokseen.
Ruotsista olisi tullut ainoa Pohjoismaa, joka ei kuulu Natoon. Se olisi ollut paitsi kummallista myös vaarallista. Ruotsin pitkä rannikko ja varsinkin Gotlanti olisivat joutuneet hyvin haavoittuvaiseen asemaan.
Puolueen linjamuutosta on helpottanut se, että sosiaalidemokraatit ovat olleet Suomessa tekemässä vastaavaa päätöstä pääministeripuolueena. Myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin sosiaalidemokraaattinen tausta on huojentanut monia jäsenistössä.
Ruotsi soti 1808-1809, kun se menetti Suomen Venäjälle. Hetken Ruotsi harkitsi Suomen takaisinvaltaamisen yrittämistä, mutta päätti luopua aikeesta.
Vuonna 1814 maa soti Norjaa vastaan, mikä on Ruotsin viimeisin sota.
Sotilaallista liittoutumattomuutta on kestänyt niistä päivistä lähtien. Nyt se on päättymässä, 81 päivää sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Korjaus 16.5.2022 kello 10.10: Jutussa luki aiemmin, että sota vuosina 1808-1809 olisi ollut Ruotsin viimeisin sota. Juttuun on lisätty tieto Ruotsin sodasta Norjaa vastaan vuonna 1814.
Lisää aiheesta: