Ruotsin hallitus on päättänyt maan hakevan jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Pääministeri Magdalena Andersson kertoi päätöksestä yhteisessä tiedotustilaisuudessa suurimman oppositiopuolueen maltillisen kokoomuksen puheenjohtajan Ulf Kristerssonin kanssa.
Anderssonin mukaan Ruotsi siirtyy näin uuteen aikakauteen. Anderssonin mukaan Ruotsi varautuu jäsenhakemuksen ja jäsenyyden väliseen aikaan ja mahdollisiin Venäjän vastatoimiin yhdessä Suomen kanssa.
Hän varoittaa ruotsalaisia levittämästä väärää tietoa jäsenyysprosessin aikana tai paljastamasta Ruotsin turvallisuuteen liittyviä tietoja.
Kristerssonin mukaan sosiaalidemokraatit ja kokoomus huolehtivat siitä, että Ruotsin Nato-jäsenyysprosessi hoidetaan maaliin siitä huolimatta kumpi puolueista johtaa maata syyskuun vaalien jälkeen. Nato-jäsenyys on puoluepolitiikan ulkopuolella, korostivat sekä Kristersson että Andersson tiedotustilaisuudessa.
Hakemuksen toimittaminen Natolle on kiinni Suomen päätöksenteosta, sillä maiden hakemukset jätetään yhtä aikaa. Pääministeri Anderssonin mukaan tämä tapahtuu tiistaina tai keskiviikkona.
Kristerssonin mukaan kaikki odottavat, että Suomi ja Ruotsi jättävät hakemuksensa yhdessä ja jäsenyyshakemukset käsitellään yhtä aikaa.
Andersson sanoi Ruotsin tuovan Natoon ammattitaitoisia sotilaita, korkeaa teknologiaa ja laadukkaat ilmavoimat ja merivoimat. Ruotsin ja Suomen vahvuuksista Natossa hän mainitsi myös Venäjä-tuntemuksen.
"Liittoutuminen tuo turvaa koko lähialueelle"
Ruotsin valtiopäivien aiemmin tänään käymässä keskustelussa maan Nato-jäsenyydestä painotettiin sotilaallisen liittoutumisen tuovan Ruotsin lisäksi turvaa koko lähialueelle.
– Eurooppa, Ruotsi ja Ruotsin kansa elävät nyt uudessa vaarallisessa todellisuudessa, valtiopäivien keskustelun avannut Magdalena Andersson sanoi.
– Venäjä rikkoo sodankäynnin lakeja ja ihmisoikeuksia. Putin ajaa Venäjää yhä totalitaarisempaan suuntaan. Kehitys ei tule muuttumaan lähitulevaisuudessa. Meidän on varauduttava siihen, että Venäjä toimii samalla tavalla lähialueellamme, Andersson jatkoi.
Virallisesti valtiopäivien keskustelu koski viime viikon perjantaina julkistettua turvallisuuspoliittista analyysiä, jossa listattiin useita jäsenyyttä puoltavia seikkoja.
Anderssonin mukaan Suomen ja Ruotsin yhteistyö on ollut erityisen tärkeää viime kuukausina. Maiden linja on sidoksissa toisiinsa, joten Ruotsi ei voi jäädä Naton ulkopuolelle Suomen hakeutuessa jäseneksi.
Liittoutumattomina pitkään pysyneiden Suomen ja Ruotsin tilanne muuttui Venäjän toiminnan vuoksi. Ruotsin turvallisuuden takaamiseksi maan on liityttävä Natoon, Andersson sanoi.
Anderssonin mukaan Ruotsi toimii jatkossakin kansainvälisesti ihmisoikeuksien puolesta ja ydinaseiden riisumiseksi, vaikka maa liittyykin Natoon. Ruotsi jätti neutraliteetin pääministerin mukaan jo liittyessään EU:n jäseneksi vuonna 1995.
Suomen rooli Nato-asiassa toistuvasti esillä
Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson lainasi puheensa alussa Suomen presidenttiä Sauli Niinistöä ja kehotti Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia katsomaan peiliin etsiessään syytä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Kristerssonin mukaan Suomi on vahvalla johtajuudellaan ja päättäväisyydellään auttanut Ruotsia kohti Naton jäsenyyttä.
Kristersson painotti, ettei Ruotsin maaperälle oteta ydinaseita tai vieraan vallan sotilastukikohtia rauhan aikana. Myöhemmin kokoomusjohtaja täsmensi, että tilanne on toinen, jos syttyy konflikti. Demarien puoluehallitus teki sunnuntaina linjauksen, ettei Ruotsiin haluta ydinaseita ja ulkomaalaisten sotilaiden tukikohtia.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson muistutti puolueensa pitkään vastustaneen sotilaallista liittoutumista, mutta Venäjän toiminnan heikentäneen turvallisuustilannetta niin vakavasti, että kanta on nyt muuttunut. Puolue tukee Nato-jäsenyyttä, mutta painottaa Ruotsin oman puolustuskyvyn parantamista ja yhteistyötä Suomen kanssa.
Åkessonin mukaan hänen puolueensa yritti pitkään ilman menestystä saada muut Ruotsin puolueet ymmärtämään omaan puolustukseen panostamisen tärkeyden.
Keskustan puheenjohtajan Annie Lööfin mukaan Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys ei lisää pelkästään näiden maiden turvallisuutta, vaan myös Baltian maiden ja muiden Pohjoismaiden turvallisuutta. Lööfin mielestä Ruotsin Nato-päätöksen nopeutta arvostelevat ovat väärässä.
Vasemmisto: Ukrainan auttaminen kiireellistä, Nato ei
Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastustava vasemmistopuolueen puheenjohtaja Nooshi Dadgostar tuomitsi puheensa aluksi Venäjän toiminnan. Hänen mukaansa Ruotsin on kiireesti autettava vielä enemmän Ukrainan kansaa.
– Se mikä ei ole kiireellistä, on Ruotsin Nato-jäsenyys. Se ei auta Ukrainaa, sanoi Dadgostar.
Hänen mielestään Ruotsi ei ole kunnolla selvittänyt vaihtoehtoja Nato-jäsenyydelle. Hänen mielestään tärkeää on yhteistyö Suomen ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Hän paheksui myös sitä, ettei Nato-asiasta kysytä kansalta ja piti päätöksen tekemistä ennen syyskuun vaaleja äänestäjien pettämisenä. Hän sanoi pelkäävänsä Ruotsin ajautuvan Nato-jäsenyyden myötä osaksi muiden konflikteja.
– Ruotsin lippu ei enää suojele Ruotsin sotilaita, vasemmistojohtaja sanoi viitaten kansainvälisissä tehtävissä toimivien sotilaiden univormuissa olevaan lippuun.
Nato-jäsenyyden hakemista vastustavan ympäristöpuolueen puheenjohtaja Per Bolund painotti omassa puheenvuorossaan, että Ruotsin pitäisi jatkossakin pysyä liittoutumattomana voidakseen valita turvallisuuspoliittiset yhteistyökumppaninsa. Näin Ruotsi voisi käydä kansainvälistä vuoropuhelua konfliktien estämiseksi ja toimia ydinaseiden ja muun asevarustelun rajoittamiseksi.
Ympäristöpuolue on Bolundin mukaan kuitenkin valmis hyväksymään Ruotsin jäsenyyden Natossa, jos sitä kannattaa valtiopäivien enemmistö myös syyskuun vaalien jälkeen.
Turvallisuuspoliittinen analyysi: Nato toisi turvaa
Perjantaina julkaistun turvallisuuspoliittisen tilanteen analyysin tekemiseen osallistuivat kaikki valtiopäiväpuolueet, ja työhön osallistuneet puolueet olivat yksimielisiä Ruotsin turvallisuustilanteen muuttumisesta Venäjän toiminnan vuoksi.
Vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue eivät kuitenkaan hyväksyneet raportin johtopäätöksiä, jotka koskivat sotilaallista liittoutumista. Raportissa ei suoraan otettu kantaa Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta, mutta siinä sanottiin mahdollisen jäsenyyden tuovan maalle turvaa.
Lisää aiheesta: Ruotsi julkaisi turvallisuuspoliittisen raportin: Nato toisi turvaa
Hallituspuolue sosiaalidemokraatit asettui eilen puoluehallituksensa kokouksen jälkeen kannattamaan Ruotsin liittymistä Natoon.
Ruotsin Nato-jäsenyyden takana on Ruotsin valtiopäivien enemmistö, sillä puolueista vain ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue eivät tue jäsenhakumuksen jättämistä. Kuusi puoluetta, sosiaalidemokraatit, maltillinen kokoomus, ruotsidemokraatit, keskusta, kristillisdemokraatit ja liberaalit, kannattaa jäsenyyttä.
Lisää aiheesta:
Ruotsin sosiaalidemokraatit tukevat Nato-jäsenyyttä, asia huomenna parlamentin käsittelyyn
Ruotsi julkaisi turvallisuuspoliittisen raportin: Nato toisi turvaa