Maailma on menossa energiankulutuksessa vikasuuntaan, sanoo Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner.
Näkemys ei sinällään ole uutinen, mutta Manner viittaa julkisessa keskustelussa usein vähälle huomiolle jäävään tekijään: ICT eli tieto- ja viestintätekniikka-alan alati paisuvaan energiankulutukseen.
Tietoliikenneyritys Ciscon mukaan internetissä kulkevan tietoliikenteen määrä kasvaa tämän vuoden aikana noin viiteen zettatavuun. Se on lähes yksitoista kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten ja kolminkertainen määrä viiden vuoden takaiseen verrattuna. Zettatavu on yhtä kuin biljoona gigatavua.
Havainnollistettuna, vuoden 2022 IP-liikennemäärä vastaa kaikkien koskaan tehtyjen elokuvien välittämistä internetissä noin minuutissa.
Netin ja sitä tukevien järjestelmien hiilijalanjälki on tutkimusten mukaan jo suurempi kuin lentoliikenteessä, ja on kasvamassa viidennekseen maailman koko energiankulutuksesta vuosikymmenen loppuun mennessä.
– Tämä on hinta, jonka maksamme individualismista. Digitaalisella medialla on kustannus, joka on ympäristön ja yhteiskunnan kannalta negatiivinen, Manner sanoo.
Tämä on hinta, jonka maksamme individualismista.
Jukka Manner
Individualismilla Manner tarkoittaa digimedian tuomaa vapautta katsoa esimerkiksi uutiset missä vain, milloin vain. Tosin tällä hetkellä yli 80 prosenttia internetin liikenteestä tulee videoista, ja pääosin viihdekäytöstä.
Yle mukana hiilitalkoissa
Digimedian hiilinjalanjälkeä on pidetty epämiellyttävänä totuutena, koska digitalisaation on toivottu pikemmin ratkaisevan ympäristöongelmia kuin aiheuttavan niitä.
Kun tutkimustietoa asiasta karttuu ja tietoisuus lisääntyy, sitä on kuitenkin mahdotonta vältellä.
Liikenne- ja viestintäministeriö on alkanut laatia suunnitelmia IP-liikenteen tuottaman kuorman ymmärtämiseksi ja samaa vaativat EU-päättäjät direktiiveissään.
Edellytyksenä on, että esimerkiksi Ylen kaltaiset mediayritykset raportoivat digitaalisen sisällönjakeluketjunsa päästövaikutuksista. Sisaryhtiö BBC:ssä niitä on selvitetty jo vuosia, ja nyt myös Yle on ryhtynyt toimeen.
– Jotta voidaan puuttua, pitää ensin tietää. Tavoitteita asetetaan sitten, kun tiedetään miltä tilanne näyttää, kertoo Ylen vastuullisen toiminnan päällikkö Irene Tommiska-Jarva.
Tommiska-Jarvan mukaan digitaalisen jakeluketjun vaikutukset jäävät usein yrityksiltä raportoimatta, mitä selittänee osaltaan se, että lonkerot ovat pitkät ja monitahoiset.
Yle esimerkiksi vuokraa palvelintilaa yle.fi-sivustoaan ja Yle Areenaa varten yhdysvaltalaiselta sisällönjakeluyhtiöltä Akamailta. Se on yksi netin nousun myötä syntyneistä yrityksistä, joiden liikeidea perustuu tietoliikennesumien purkamiseen. Massachusettsissa päämaajansa pitävällä Akamailla on 135 maassa noin 360 000 palvelinta, joiden avulla asiakkaat voivat hajauttaa liikennettään ja nopeuttaa sivustojensa toimintaa. Vastaavia yrityksiä on maailmassa useita.
Ylelle ilmoittamiensa tietojen mukaan Akamai hankkii käyttämästään energiasta noin puolet fossiilisista ja puolet uusiutuvista lähteistä.
Pyrimme huomioimaan ympäristövaikutukset kaikessa mitä teemme.
Irene Tommiska-Jarva
Yle pyrkii Tommiska-Jarvan mukaan vaikuttamaan siihen, että sen omien digisisältöjen jakelu tapahtuisi yhä enemmän uusiutuvalla energialla.
– Asiaa tarkastellaan myös sopimuskausilla, ei ainoastaan sopimusten tekovaiheessa. Pyrimme huomioimaan ympäristövaikutukset kaikessa mitä teemme, ja tämä on yksi asia, jossa voimme kumppaniemme kautta vaikuttaa niihin, Tommiska-Jarva sanoo.
Ylen jakelun kehityspäällikkö Risto Huoso puolestaan arvioi, että Ylen kaltaiset yhtiöt ajavat Akamaita ja muita vastaavia toimijoita huomioimaan ympäristöasiat.
– Aiemmin ei ole ollut niin kiinnostavaa, kuinka paljon sähköä käytetään yksittäiseen striimiin, mutta uskon, että tähän kiinnitetään jatkossa entistä enemmän painoarvoa, Huoso sanoo.
Ylen lisäksi Akamai palvelee myös muun muassa Kiinan valtiollista televisiota, BBC:tä, NASA:aa, useita suurimpia pankkiiriliikkeitä ja autonvalmistajia, videonstriimausalustoja, Yahoota, Airbnb:tä, sekä peli- ja finanssiteknologia-alojen yrityksiä.
Verkkosivustot paisuvat
Yksi merkittävä syy ICT-alan energiankulutuksen kasvuun on verkkosivustojen koko.
Aalto-yliopisto selvitti hiljattain professori Jukka Mannerin johdolla tuhannen kotimaisen verkkosivun kokoa. Tulosten mukaan datan määrä on verkkosivuilla kolminkertaistunut ja mobiilisivuilla kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa. Valtaosa datasta koostuu grafiikasta, videoista, Javascript-kirjastosta ja kolmannen osapuolen lataamasta sisällöstä.
Seurauksena on jättimäinen energiankulutus, kun data ensin tallennetaan palvelimilla, siirretään tietoverkon yli ja prosessoidaan lopuksi päätelaitteissa.
Mannerin mukaan etenkin visuaalisuus kuormittaa sivustoja. Energiankulutusta voitaisiin pienentää esimerkiksi käyttämällä jpg-kuvaformaattien sijasta png-kuvia, tarkastelemalla kuvien tarkkuutta ja huolehtimalla, ettei Javascript-tiedostoissa ole käyttämätöntä dataa.
Toinen ongelma on mobiiliverkko, jonka kautta jakeluketjun päässä oleva kuluttaja vastaanottaa mediasisältönsä.
– Mobiilidata on hyvä palvelujen saatavuuden kannalta, mutta sillä on kustannus, joka ei ole ympäristölle hyvä, Manner sanoo.
Vasta kun ymmärretään, voidaan tehdä jotain.
Jukka Manner
Mobiiliverkon käyttö selittää Mannerin mukaan pitkälti sitä, miksi ICT-alan energiankulutus kasvaa, vaikka viestintäteknologian tehokkuus paranee. Esimerkiksi yhden 4K-elokuvan katsominen mobiiliverkon yli vie saman verran energiaa kuin saunan lämmittäminen. Mannerin laskelma perustuu Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton antamiin tietoihin mobiiliverkon sähkönkulutuksesta.
Wifi-verkon käyttäminen olisi monin verroin ympäristöystävällisempää, mutta harva kuluttaja edes tietää mobiiliverkon olevan energiasyöppö.
– Ongelmaa ei vielä ymmärretä, koska valtavan ICT-infrastruktuurin päästöt eivät näy kuluttajalle. Vasta kun ymmärretään, voidaan tehdä jotain, Manner sanoo.
Yhdeksi ratkaisuksi Manner kollegoineen on esittänyt vihreämpää koodausta, jossa tietokoneohjelmistoista pyrittäisiin tekemään nykyistä resurssitehokkaampia.
Juttua täydennetty 23.6.2022 klo 11.40. Lisätty lause: "Mannerin laskelma perustuu Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton antamiin tietoihin mobiiliverkon sähkönkulutuksesta."
Lisää aiheesta: