Hoitoalalle hakevien määrä on viime vuosina laskenut eri puolilla maata. Laskeva trendi on jatkunut monilla alueilla jo vuosia. Esimerkiksi Turussa hakijoiden määrä on laskenut pari viime vuotta, samoin Tampereella.
Jamkissa eli Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutukseen hakevien määrä kevään yhteishaussa laskenut vuodesta 2019 tähän vuoteen 40 prosenttia. Viime vuodesta hakijoiden määrä väheni 12 prosenttia.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Xamkissa sairaanhoitajakoulutukseen hakevien määrä laski kevään yhteishaussa viime vuoteen verrattuna noin 15 prosenttia. Viime vuosien suurin notkahdus hakijoissa tapahtui vuonna 2020, mutta sen jälkeen hakijamäärät ovat nousseet hieman.
Jamkiin oli tänä keväänä 110 ensisijaista hakijaa, kun viime vuonna luku oli 125. Vuonna 2019 hakijoita oli 184. Xamkiin haki tänä keväänä 201, kun viime vuonna luku oli 234. Vuonna 2020 hakijoita oli vain 186.
Terveysalan päällikkö Tytti Solankallio-Vahteri Jyväskylän ammattikorkeakoulusta pitää jo usean vuoden jatkunutta hakijoiden vähenemistä huolestuttavana.
– Voimakkaan eläköitymisen vuoksi tarvitsemme lisää sairaanhoitajia. Me olemme lisänneet tämän vuoksi aloituspaikkoja viime vuosina useilla kymmenillä. OIemme myös lisänneet mahdollisuuksia hakeutua sairaanhoitajan tutkintokoulutukseen avoimen polun kautta.
Solankallio-Vahterin mukaan korona-aika on lisännyt halukkuutta etäopintoihin, mutta myös monimuotototeutuksen hakijoiden määrä putosi kevään yhteishaussa viime vuodesta 15 prosenttia.
Solankallio-Vahterin mielestä sairaanhoitajan työn maineen puolesta pitää nyt tehdä työtä.
– Suomalainen sairaanhoitajahan on raskaan sarjan asiantuntija, joka toimii vastuullisessa tehtävässä ja tekee paljon itsenäisiä päätöksiä. Vetovoiman nostamiseen tarvitaan avuksi myös työnantajia, sanoo Solankallio-Vahteri.
Oppilaitokset eivät ratkaise ongelmaa
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun terveysalan koulutusalajohtaja Katri Ryttyläinen-Korhonen sanoo, että sairaanhoitajahakijoiden määrä on laskenut jo vuosikymmenen.
– Kun aloitin tehtävässäni, ensisijaisia hakijoita yhtä opiskelupaikkaa kohden oli noin 2,5, nyt se on enää vähän päälle yhden. Meilläkin on aloituspaikkoja lisätty, mutta sekään ei auta, jos ala ei kiinnosta. Toivoisin kovasti, että saisimme enemmän hakijoita, sanoo Ryttyläinen-Korhonen.
Koulutusalajohtaja uskoo, että hakijoiden määrän laskuun vaikuttaa moni asia, kuten mihin sävyyn alasta mediassa kerrotaan, työolot, alan arvostus, palkat ja etenemismahdollisuudet.
– Oppilaitos on vain osaratkaisu asiassa. Me voimme omalta osaltamme toimia niin, että pidämme koulutuksen laadun hyvänä ja kiinnostavana, tarjoamme monipuolisia oppimiskokemuksia, joustavia opiskelumahdollisuuksia ja pidämme huolta, että opiskelijat pääsevät myös työelämään harjoittelemaan.
Etelä-Savossa koulutetaan sairaanhoitajia myös Pieksämäellä Diakonia-ammattikorkeakoulussa.